Tanskan lakkoneuvottelut uutispimennossa

-Jos halutaan vakavia neuvotteluja, niitä ei pidä käydä lehdistön välityksellä, sanoi työantajien keskusliiton hallinnollinen johtaja Jörn Neergaard Larsen eilen.
Myös työntekijöiden keskusliitto LO vakuutti, ettei neuvotteluviestejä enää välitetä tiedotusvälineiden kautta.

Tanskan uutistoimisto RB kertoi tänään, että neuvotteluissa päästään kaikesta päättäen jonkinlaiseen ratkaisuun sunnuntaihin mennessä. Silloin on joko päästy sopimukseen tai sitten neuvottelut ovat kariutuneet, kertoi RB työmarkkinalähteisiin nojautuen. Vapunpäivänä neuvotteluja ei käydä.

Jos sopimukseen päästään sunnuntaihin mennessä, ammattiliiton jäsenistön on vielä äänestettävä sopimusehdotuksesta. Äänestys kestää neljä tai viisi päivää, eikä tänään vielä tiedetty, jatkuisiko lakko näiden päivien yli.

Neuvottelujen pohjana on sopimusehdotus, joka kaatui viime viikolla ammattiliittojen jäsenäänestyksessä. Työntekijät vaativat vuosiloman pidentämistä kuuteen viikkoon, mutta työnantajien mukaan lisälomaviikkoon ei voida suostua, koska se kasvattaisi työvoimakustannuksia liikaa.

Torstaina julkaistun mielipidekyselyn mukaan suurin osa tanskalaisista palkansaajista pitää vapaa-ajan lisäämistä tärkeimpänä vaatimuksena uudessa työehtosopimuksessa. Börsen-lehden julkaiseman kyselyn mukaan lisää vapaa-aikaa haluaa lähes 70 prosenttia kyselyyn osallistuneista.

Lakko tuntuu myös Ruotsissa

Suurlakon vaikutukset eivät rajoitu vain Tanskaan, vaan lakko häiritsee myös mm. Ruotsin autoteollisuutta. Saab, Scania AB sekä Volvo AB -yhtiöiden on mahdollisesti pysäytettävä tuotantonsa maanantaina, koska tanskalaiset alihankkijat eivät enää toimita tarvittavia osia. Saab-yhtiölle tuotannon pysäyttäminen maksaisi sata miljoonaa kruunua päivässä.

Myös liikennealan kärsimät tappiot ovat tuntuvia: Kööpenhaminan lentokenttä on lähes kokonaan lamautunut ja SAS-lentoyhtiö on joutunut peruuttamaan kaikki Kööpenhaminan-lentonsa. SAS:n mukaan yhtiö kärsii päivittäin 50-60 miljoonan kruunun tappiot. Neljättä päivää jatkuva lakko vaikeuttaa tietenkin myös tavallisten tanskalaisten arkea monin tavoin. Useat linja-autovuorot on peruttu, monet lautat ovat lopettaneet liikennöinnin ja päivittäistavaroista sekä bensiinistä alkaa olla pulaa.

Vaikka lakko ei koske julkista alaa, mutta myös julkiset palvelut ovat kärsineet: esimerkiksi sairaalat ja päiväkodit yritetään kaikesta huolimatta pitää siisteinä, vaikka puhtaanapidosta ja jätehuollosta huolehtivien yhtiöiden työntekijät ovatkin lakossa.

Leivontataidot kunniaan

Tanskalaiset ovat lakon aikana yltyneet hamstrausvimmaan, joka ei tänäänkääm näyttänyt laantumisen merkkejä. Lakon ensimmäisinä päivinä kauppansa tekivät ennen kaikkea tuoretavarat ja esimerkiksi hiiva katosi kaupoista kokonaan jo lakon ensitunteina. "Harmaata kultaa" myytiin Århusissa torstaina katukaupassa kymmenen kruunun palahintaan.

Hiivahysteriaa hämmästelleet arvelevat, että joko kotileivontaan tottumattomat tanskalaiset huomaavat pian, ettei yksikään kotitalous pysty kuluttamaan hiivaa mielettömiä määriä tai sitten lakko synnyttää Tanskassa ennenkokemattoman leipomisvimman. Loppuviikolla lakon säikäyttämät tanskalaiset hamstrasivat jo kuiva- ja säilykemuonaa sekä savukkeita. Hätätilanne olikin jo nostanut monien päivittäistavaroiden hintoja ja lähipäivinä niiden odotetaan kohoavan jopa kolminkertaisiksi.
(STT-RB)