Tankkerionnettomuuden riski kasvaa Suomenlahdella

Suomenlahdella arvioidaan tapahtuvan viiden vuoden sisällä noin 700 tonnin öljyonnettomuus. Sen suurempien onnettomuuksien ei kuitenkaan uskota olevan mahdollisia.

Suomenlahden öljykuljetusten lasketaan kasvavan Venäjän kuljetusten lisääntyessä voimakkaasti maan uusien satamien myötä. Määrä nousee tänä vuonna 50-60 miljoonaan tonniin ja ensi vuoden rahdiksi arvioidaan 80 miljoona tonnia.

Öljystä noin 40 prosenttia kuljetetaan nykyaikaisilla kaksirunkoisilla tankkialuksilla, joissa öljy on kuin kahden kuoren sisässä. Loput kuljetetaan pohjasta vahvistetuilla tai täysin vahvistamattomilla tankkereilla. Päämääränä on, että muutamassa vuodessa päästään yksinomaan kaksirunkoisilla aluksilla tapahtuviin kuljetuksiin.

-Esimerkiksi Venäjän Koiviston (Primorskin) kuljetusten osalta on sovittu, että ne tehdään vain kaksirunkoisilla aluksilla, tähdensi laivasuunnittelija, toimitusjohtaja Jyrki Lehtonen Kotkan Maretariumissa Suomenlahden öljyliikennettä käsitelleessä Tiedefoorumi-ohjelman nauhoitustilaisuudessa.

Lehtonen piti tärkeänä, että sopimuksista pidetään kiinni. Hän epäili kuitenkin, että lisäksi öljyä voidaan kuljettaa sopimuksen mukaankin erikoistapauksissa edelleen vähemmän turvallisillakin aluksilla. Kattava liikenteenohjausjärjestelmä on myös tarpeen.

-Sopimusta Suomenlahden öljykuljetuksista olisi syytä laajentaa, sanoi Lehtonen.

Lehtosen mielestä etenkin Suomenlahden ankarien luonnonolojen aiheuttamat vaatimukset turvallisuudelle tulisi ottaa huomioon.

-Esimerkiksi saattohinaajien käyttöä olisi lisättävä ja raskaat talviolosuhteet huomioitava, Lehtonen totesi.

Suomella on Lehtosen mukaan maailman paras öljyä meren pinnalta keräävä laivasto. Talvikeräys on kuitenkin ongelma eikä sen aikana Suomenlahdelle olisi päästettävä muita kuin AI-luokkaan vahvistettuja aluksia.

Öljyonnettomuus riski eliöille

Öljyriskien lisäksi on olemassa jo näyttöjä siitä, mitä vahinkoa maailman ääriltä tankkialusten painovesilastien mukana tänne matkaavat eliöt saavat aikaan. Yksirunkoisten tankkialusten onnettomuusriski on kahden vuoden välein ja kaksirunkoisten neljän vuoden välein, arvioi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Lauri Urho.

-Luullaan, että kalat selviävät öljystä, kun elävät veden alla, kuvasi Urho tilannetta öljyonnettomuuden jälkeen.

Kaloihin kuitenkin kertyy hiilivetyjä ja vieraat aineet aiheuttavat epämuodostumia. Kalojen herkin aika vahingoittua on mäti- ja poikasvaihe.

Kalojen lisäksi öljystä kärsivät myös linnut ja hylkeet. On muistettava myös se, että Suomenlahti potee jo nyt muun muassa rehevöitymistä. Lisärasitus tuntuisi ekosysteemissä kauttaaltaan ja ihmisen kannalta esimerkiksi kalataloudessa.

Suomenlahden ekosysteemin tasapainoa uhkaavat myös monet, mahdollisesti öljytankkerien mukana Suomen vesille kulkeutuvat vieraat eliölajit.

-Öljykatastrofi ei kuitenkaan ole ainoa Suomenlahtea uhkaava riski. Toistaiseksi ei vielä olla selvillä siitä, mitä tankkialusten mukana maailman ääriltä tänne tulevien eliöiden saapuessa tapahtuu, selvitti Urho.

Urho mainitsi merialueillemme ikävinä vieraina jo saapuneet petovesikirpun, vaeltajakotilon, myrkylliset levät ja vaaralliset bakteerit. Vientiäkin on, sillä kiiski on matkannut täältä riesaksi Pohjois-Amerikan suurille järville.

(MTV3-STT)