Tamperelainen skotti sai Ars Fennican

Suomen merkittävin kuvataidepalkinto Ars Fennica luovutettiin torstaina videotaiteilija Charles Sandisonille. 34 000 euron palkinnon saanut Sandison asuu Tampereella suomalaisen perheensä kanssa. Hän on syntynyt Skotlannissa ja opiskellut klassisen maalaustaiteen kaavan mukaan Glasgowin yliopistossa.

- Kun ohjelmoin tietokoneella pikseleistä maisemaani minulla on aivan sama tunne kuin maalaisin pensselillä kankaalle, kertoo 41-vuotias Sandison.

Koko teinikänsä nörttinä tietokoneilla leikkineelle Sandisonille videoheijastuksena hitaasti liikkuvat kirjaimet ja pisteet ovat omempaa taidetta kuin pysyvä maalaus. Sitäkin hän on opiskeluaikana tietysti tehnyt, mutta sanoo, että pysyvä taide jää katsomaan vaativasti ja virheistä muistuttaen tekijäänsä tai onnistuessaan se voi tehdä maalarista ylimielisen.

Kun projektorin virran kytkee pois päältä, koko työ katoaa mutta Sandison kokee sen vapauttavana.

- Tosin Suomessakin on muutamia rohkeita ihmisiä, jotka ovat ostaneet töitäni ja heijastavat niitä seinilleen.

- Ja koko elämäntyö kulkee vaikka mukana muutamalla tietokonelevykkeellä, nauraa iloinen kiharapää.

Sanojen ja merkkien heijastukset ovat tekijälleen paitsi klassista maalaustaidetta myös runoutta ja tarkkaan ottaen runouden gramatiikkaa. - Tärkeämpää kuin sanat, on niiden välinen tyhjä tila, pisteiden suhde toisiinsa.

Kun ei päässyt lehdenjakajaksi

Sandison tuli Tampereella sattuman kaupalla 15 vuotta sitten, ei päässyt kielitaidottomana lehdenjakajaksi mutta yllättäen hän sai töitä taideopettajana. Loppu menee kuten arvata saattaa: hän tapasi suomalaisen naisen ja rakastui. Nyt perheessä on kaksi teini-ikäistä lasta ja kaksi koiraa.

- Olen etsinyt taide-elämän keskusta koko ikäni, enkä ole tämän keskeisempää löytänyt, sanoo Sandison Petsamon omakotialueella. Tampereella asuminen ei ole ollut mitenkään esteenä maailmanvalloitukselle.

Omintakeisen videotaitelijan maine on levinnyt nopeasti, hänellä on ollut pelkästään omia näyttelyitä yli 30 maassa, sen lisäksi lukuisin yhteisnäyttelyitä.

Työt ovat lähes aina tilaustöitä suuriin, tyhjyydestä kärsiviin tiloihin.

Esimerkiksi Pariisin Antropologinen museo tilasi Sandisonilta betoniseen sisääntuloramppiin jotakin, joka houkuttelisi kävijöitä kiipeämään näyttelyyn asti.

- Vietin siellä muutaman päivän tarkastelemalla miten ihmiset käyttäytyvät, kertoo Sandison.

Tuloksena oli 30 projektoria heijastamassa virtana valuvia sanoja. Sandisonin sanoilla on aina oma tarinansa, tässä ne olivat näyttelyesineiden nimiä, ranskalaisten aikoinaan kolmannesta maailmasta ryöväämien taideaarteiden esittelylappusia.

Ars Fennican voittanut työ on esillä Kiasmassa 12. joulukuuta asti ja Sandisonin laajempi näyttely tulee Hämeenlinnaan ensi vuonna. Se on osa Henna ja Pertti Niemistön Kuvataidesäätiön Ars Fennica palkintoa. Säätiö juhlii tänä vuonna 20. toimivuottaan. Tätä ennen palkintoja on jaettu 17, joista 12 suomalaiselle taiteilijalle. Lisäksi on myönnetty kaksi elämäntyöpalkintoa ja kaksi tunnustusstipendiä.

Ars Fennica perustettiin vuonna 1990 edistämään kuvataiteita, avaamaan suomalaiselle kuvataiteelle uusia kansainvälisiä yhteyksiä ja innostamaan taiteilijoita heidän luovassa työssään.

Ars Fennica -palkinto myönnetään vuosittain yhdelle kuvataiteilijalle tunnustuksena korkeatasoisesta ja persoonallisesta taiteellisesta työstä. Palkintoon kuuluu myös julkaisu ja näyttelykierros.

Katso Merja Sundströmin juttu

Lue myös:

    Uusimmat