Tampereen sopimus nopeuttaa humanitaarista apua

Sopimustekstiä viimeisteltiin kolmen päivän ajan Tampere-talossa pidetyssä hallitusten välisessä konferenssissa, jonka Suomen valtio oli kutsunut koolle.

Sopimuksen virallinen nimi on The Tampere Convention on the Provision of Telecommunication Resources for Disaster Relief and Mitigation. Käytännössä nimi muokkautuu Tampereen sopimukseksi. Tampere sai nyt ensimmäistä kertaa nimensä kansainväliseen lakiin. Isäntäkaupungin nimi lisättiin tekstiin päätöskokouksessa. Tampereen sopimukseen tullaan vetomaan monissa suurissa avustusoperaatioissa ympäri maailmaa.

Saavuttaakseen kansainvälisen lain aseman, sopimus täytyy ratifioida vähintään 30 maassa. Tämä raja ylittyi heti allekirjoitustilaisuudessa. Lisäksi kymmenkunta muuta valtiota allekirjoittaa paperin lähiaikoina. Suomi on ensimmäisten sopijamaiden ryhmässä.

Tehokas työkalu avustusryhmille

Avustustoimintaa koordinoivan YK:n alaisen OCHA:n vanhempi virkailija Hans Zimmerman luonnehtii Tampereen sopimusta tehokkaaksi työkaluksi avustusoperaatioissa. Kansainvälisen telekommunikaatioliiton pääsihteeri Pekka Tarjanne arvioi, että sopimus alkaa vaikuttaa henkisesti ja moraalisesti heti, vaikka sen muodollinen voimaan saattaminen ratifiointeineen kestänee ensi vuoteen.

Sopimustekstin juridista muotoilua johti professori Fred Cate Indianan yliopistosta Yhdysvalloista. Myös Yhdysvallat aikoo liittyä Tampereen sopimukseen myöhemmin. Alkuvaiheessa ulkopuolelle jättäytyvät maat voivat tulla mukaan vuoden 2003 kesäkuuhun mennessä.

Avutuskaluston siirto helpottuu

Sopimus nopeuttaa viestintävälineiden siirtoa tuhoalueille. Sellaisia voivat olla maanjäristykset, tulvat, pyörremyrskyt tai metsäpalot. Nopea tiedonvälitys näissä tilanteissa on ratkaisevan tärkeää.

Sopimuksen odotetaan pelastavan tulevaisuudessa tuhansia ihmishenkiä ja säästävän miljardien arvosta omaisuutta. Avustusjärjestöt törmäävät jatkuvasti tulli-, viisumi-, kanava- ja lisenssimääräyksiin. Viestintälaitteiden vienti rajojen yli tuhoalueille voi kestää useita vuorokausia.

Uusissa avustusoperaatioissa sekä avustusjärjestöt että paikalliset viranomaiset voivat nojata sopimustekstiin ja päästää kiireelliset lähetykset ilman byrokratiaa perille. Katastrofiviestinnän ympyrä tavallaan sulkeutui Tampereella. Kansainvälinen yksityinen järjestö IIC nosti nämä ongelmat neuvottelupöytiin konferenssissaan Tampereella 1991. Tavoitteena oli antaa suositus nopeasti, mutta valmisteluvaihe kesti seitsemän vuotta.

(STT)