Tampereen elokuvajuhlilla rotusortukauden traumoja

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Etelä-Afrikka purkaa rotusortokauden traumoja myös elokuvan keinoin. Maassa toimii useita elokuvakouluja eikä elokuva välineenä ole enää vain valkoisten, hallitukselle uskollisten ohjaajien yksinoikeus.

    Eteläafrikkalaisen elokuvan nousu näkyy eurooppalaisten festivaalien ohjelmistoissa, niin myös Tampereella. Elokuvajuhlilla nähdään erikoissarjana 12 Etelä-Afrikan rotuerottelun päättymisen jälkeen syntynyttä elokuvaa.

    Etelä-Afrikan mustat saivat tasavertaisen äänioikeuden vasta kuusi vuotta sitten. Rotusortoajan historia näkyy nyt elokuvissa. Esimerkiksi Khalo Matabanen vuonna -96 ohjaamassa Odottajat -dokumentissa puhuvat kadonneiden vapaustaistelijoiden omaiset. Matabanen mukaan esimerkiksi eurooppalaiset ja amerikkalaiset ovat jo kurkkua myöten täynnä apartheid-tarinoita, joten on kova haaste ohjaajille tehdä elokuvista koskettavia ja antaa kertomuksille kasvot.

    Nuori Norman Maake puolestaan tutkii kotimaataan todenmakuisen tarinan keinoin vuonna -98 ohjatussa Oma koti kullan kallis -elokuvassa. Demokratian ja rotujen tasa-arvon periaatteiden kääntöpuolelta löytyvät ahneus, väkivalta ja korruptio.

    Apartheidin aikana puuttui sananvapaus, nyt tekemistä rajoittaa raha. Vielä elokuvakoulussa opiskeleva Maake osaa jo odottaa laihaa tulevaisuutta.

    -Elokuvalle ei anneta rahaa kovinkaan helposti, koska elokuvien ei uskota tuottavan. Meidän nuorten ja riippumattomien ohjaajien on vaikea päästä edes näyttämään mitä osaamme, sanoo Maake.

    Lue lisää aiheesta:
    Kulttuuri

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •