Tämän vuoksi turvallisuusneuvoston jäsenyys on tärkeä

Sen koostumus ja toiminta-ajatus ovat toisen maailmansodan perua. Neuvosto piti ensimmäisen istuntonsa Lontoossa tammikuussa 1946.

Neuvoston viisi pysyvää jäsenmaata veto-oikeuksineen ovat sodan voittajia: Iso-Britannia, Ranska, Yhdysvallat, Venäjä (vuoden 1991 lopulle asti Neuvostoliitto) ja Kiina (vuoteen 1971asti Kiinan tasavalta eli Taiwan).

Neuvostossa on lisäksi 10 vaihtuvaa jäsentä, joista kukin istuu neuvostossa kaksi vuotta kerralla. Nykyiset jäsenet ovat Etelä-Afrikka, Intia, Kolumbia, Portugali, Saksa, Azerbaidzhan, Guatemala, Marokko, Pakistan ja Togo, joista viisi ensin mainittua vaihtuu 1. tammikuuta 2013.

Suomi jäsenenä kaksi kertaa aiemmin

Suomi kisaa paikasta vuosiksi 2013-14 Luxemburgin ja Australian kanssa ryhmässä Länsi-Eurooppa ja muut. YK:n yleiskokous valitsee näistä kolmesta kaksi salaisessa lippuäänestyksessä. Ehdokkaista Luxemburg ei ole koskaan ollut neuvostossa.

Jos Suomi nyt valitaan, se istuu kolmatta kertaa turvallisuuneuvostossa. Aiemmat kerrat ovat vuosilta 1969-1970 ja 1989-1990. Suomesta tuli YK:n jäsen 1955.

Kolme muuta vaihtuvaa jäsentä valitaan äänestämällä seuraavista maaryhmistä: Latinalaisen Amerikan ja Karibian ryhmästä yksi, missä ainoa ehdokas on Argentiina, Afrikasta yksi, missä ainoa ehdokas on Ruanda, ja Aasian ja Tyynenmeren ryhmä, missä yhtä paikkaa tavoittelevat Bhutan, Etelä-Korea ja Kambodzha.

Turvallisuusneuvoston kutsuu koolle pääsihteeri joko itse tai jonkin jäsenmaan vaatimuksesta. Neuvoston puheenjohtajana toimii vuorollaan joku neuvoston jäsenistä kuukausi kerrallaan.

Tehtävänä rauhan ylläpitäminen

Turvallisuusneuvoston vastuuna on ylläpitää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. Tätä tehtävää se voi tai yrittää toteuttaa muun muassa diplomatialla, pakottein, rauhanturvaoperaatioilla, poliittisilla kannanotoilla ja tarvittaessa sotilaallisella voimalla.

Neuvosto on antanut tähän mennessä 2071 maailmanjärjestön ja itse neuvoston toimintaa ohjaavaa päätöslauselmaa. Tuorein niistä koskee Malin tilannetta.

Tärkeän päätöslauselman hyväksymiseen tarvitaan vähintään yhdeksän puoltoääntä, mutta yksikin pysyvä jäsen voi estää lauselman veto-oikeudellaan. Äänestämisestä pidättäytymistä ei pidetä veto-oikeuden käyttämisenä, vaikka YK:n peruskirjan sanamuoto toisin kertoo.

Neuvostossa jäsenmaita edustaa yleensä ko. maan pysyvä edustaja eli YK-lähettiläs. Joskus kokouksiin osallistuu ministeri, yleensä ulkoministeri.

Ehdokas YK:n päsihteeriksi tarvitsee turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten kannatuksen.

Viime vuosina on puhuttu tarpeesta lisätä pysyvien jäsenten määrää maailman muutosten mukana. Uusina maina on mainittu mm. Argentiina, Brasilia, Etelä-Afrikka, Intia, Japani, Nigeria ja Saksa. Myös EU on ollut esillä. Pysyvien jäsenmaiden intressit ja erimielisyydet ovat kuitenkin estäneet muutokset.