Talvivaarassa edistystä – osavuosikatsaus ehkä jysäri

Talvivaarasn tuotannossa tapahtunut edistys ei ratkaise yrityksen akuuttia rahoituskriisiä. Kainuun ely-keskuksen mukaan kyse on kuitenkin ympäristön kannalta merkittävistä parannuksista.

– Tehdyn tarkastuksen perusteella meillä on se käsitys, että uusi bioliuotuskasa toimii hyvin, vahvistaa yksikön päällikkö Sari Myllyoja Kainuun ely-keskuksesta.

Talvivaaraa valvova Kainuun ely-keskus arvioi, että bioliuotus on saatu toimimaan paremmin kehittämällä esimerkiksi ilmastus- ja kastelumenetelmiä.

– Kyllä se ympäristön kannalta vaikuttaa merkittävästi tähän vesitaseeseen. Uudet kasat sitovat hyvin vettä, ja koska siellä lämpötilat ovat korkeammalla siellä myös haihdunta on suurempaa, Myllyoja perustelee.

Toimiiko vai ei?

Ympäristöliike ja kaivoksen vastustajat ovat väittäneet jo pitkään, että Talvivaaran bioliuotusmenetelmä on tuhoon tuomittu eikä tule toimimaan Suomen ilmastossa.

Metallituotannon johtaja Pertti Pekkala vastaa, että kasoissa on nyt parhaat mahdolliset olosuhteet.

– Lämpötila on noin 45 astetta ulostulevassa liuoksessa ja se on optimi tälle mikrobitoiminnalle, Pekkala väittää.

Vanhat bioliuotuskasat tuottavat yhtiölle yhä ongelma. Niissä on liikaa vettä ja malmi on kuivatettava ja kasattava uudelleen toista liuotusta varten.

Kasoissa miljardiomaisuus?

Talvivaaran kaivosalueella on valtava toista kilometriä pitkä ja puoli kilometriä leveä alue vieri vieressä uusia liuotuskasoja. Julkisuudessa asiasta ei ole juurikaan puhuttu, mutta eräiden arvioiden mukaan malmikasoissa olisi jopa miljardin euron pääoma. Kyse on karkeasta arviosta ja lopullinen totuus riippuu esimerkiksi tulevista sääoloista.

Joka tapauksessa malmikasoissa on suuri tulonlähde, mutta se konkretisoituu hitaasti liikevaihdoksi ja tulokseksi. Lokakuun aikana kaivoksella on tehty ennätyksiä myös uuden malmin louhinnassa ja murskauksessa.

Omistajille ja rahoittajille liuotuskasoihin sitoutunut pääoma on hyvä uutinen, mutta se ei ole vielä näkynyt esimerkiksi yhtiön osakekurssissa. Osavuosikatsauksen alla sillä on ollut myös hankala spekuloida.

Nyt jännitetään riittävätkö yhtiön rahoitusrahkeet siihen saakka, että tuotantopään onnistumiset muuttuvat myös rahaksi. Ensi torstaina julkistettavan osavuosikatsauksen yhteydessä odotetaan uutisia, jotka voivat linjata yhtiön tulevaisuutta merkittävästi uudelleen.

Vedenotto väheni

Merkittävä edistysaskel kaivoksella on myös raakaveden oton päättyminen.

– Normaalitilanteessa järvivettä ei käytetä ollenkaan joka osaltaan myös auttaa vesiongelmien hallintaa. Vielä vuonna 2011 vedenotto oli kolme miljoonaa kuutiota, Pekkala kertoo.

Yhtiön mukaan metallitehtaalta ei tule enää jätevesiä, koska se on suljetussa kierrossa.

– Hyvä, että Kolmisopesta ei oteta enää vettä. Koko kaivos ei tietenkään ole vielä suljetussa kierrossa, koska poisjohdettavia vesiä on vielä paljon, Myllyoja muistuttaa.

Varastoissa miljoonia kuutiota

Huono uutinen on se, että kaivosalueella on yhä varastoituna kuusi miljoonaa kuutiota jätevesiä, jotka pitäisi saada hallitusti pois. Jätevesistä eteläisellä Kortelammen padolla on runsas kaksi miljoonaa kuutiota, kipsisakka-altailla runsas miljoona ja avolouhoksella puolitoista miljoonaa kuutiota.

Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaan yhtiö saa juoksuttaa alueelta ulos vain kymmenkunta prosenttia Kalliojoen virtaamasta.

– Meillä on vajaa miljoona kuutiota sellaisia puhtaita vesiä, jotka voisimme juoksuttaa ulos. Nyt ne ovat käytännössä välivarastoituna kaivosalueelle, viestintäpäällikkö Olli-Pekka Nissinen laskee.

Kuiva kesä auttoi yhtiötä vesitaseen hallinnassa, mutta samalla se rajoitti juoksutusten määrää Kalliojoen alhaisen virtaaman vuoksi.

– Käytännössä yhtiö pystyi juoksuttamaan ulos sen määrän mitä vettä luonnostaan alueelle tuli, Sari Myllyoja konkretisoi.

Ely: tilanne vakaa

Kainuun ely-keskuksen mukaan uusia ympäristöongelmia ei nyt synny, vaan kyse on jo syntyneiden vahinkojen korjaamisesta.

– Talvivaaran ympäristöongelmat ovat hyvin tiedossa ja ne ovat syntyneet esimerkiksi näistä kipsisakka-allasvuodoista.

– Syntyykö uusia vahinkoja?

– Ei.

– Onko tilanne siis hallinnassa?

– Tilanne on hallinnassa, mutta haastava.

– Mistä ne haasteet tulevat?

– Nimenomaan tästä vesitaseesta, Myllyoja sanoo.

Keimo Lehtiniemi                                                           keimo.lehtiniemi(at)mtv.fi