Talvivaaran konkurssipesän ehdotus pöyristyttää: “Kalan alkuperästä ei voi valehdella”

Kalastajia pöyristyttää hakijan ehdotus salata kalan alkuperä putken rakentamisen jälkeen. Purkuputkihakemuksessaan Talvivaaran konkurssipesä ehdottaa rohkeasti, että Nuasjärven kalaa voitaisiin jatkossa markkinoida laveasti Oulujärven vesistön kalana.

Näin Nuasjärveltä pyydetyn kalan menekki ei kärsisi vaikka putki rakennettaisiin. Kalastajat raivostuivat.

- Sehän on rikokseen yllyttämistä. Eihän semmosta voi tehä. Meidän täytyy ilmoittaa mistä järvestä se on kala pyydetty kun me myymme sen, hämmästelee ammattikalastaja Paavo Huusko Kajaanista.

-Siihen vissiin kuuluisi nämä käyttökiellossa olevat järvetkin, että se on täysin mahoton ajatus. Se on Eviralta myös mulle monella suulla torpattu, että näin ei saa tehä, vahvistaa Oulujärvellä kalastava Raimo Tervonen.

Hakemukseen sisältyy Tervosen mielestä hullunkurinen ajatus, että haitankärsijä joutuisi tekemään rikoksen kaivosyhtiön etua vaaliessaan.

- Kalastaja ei voi valehdella kalan alkuperästä. Elintarvikelaki on yksiselitteinen.

Putki tulisi verkkopaikalle

Paavo Huusko nosteli päivällä Nuasjärven verkostaan pulskia kuhia. Ammattia hiljattain vaihtanut mies on huolissaan tulevista saaliiskaloista.

- Olen investoinut 50 000 tähän kalastukseen muutaman vuoden sisällä ja tuntuu että se mennee hukkaan jos tämmönen purkuputki tehhään.

Jätevesien purkuputki tulisi Huuskon tärkeimmille kala-apajille.

- No aivan muutaman sadan metrin päähän ja on on mulla ollut verkkoja siinäkin mihin se on suunniteltu se purkuputken pää, Huusko viittoo avannollaan.

Iso vesistö laimentaisi

Talvivaaran kaivokselta lähtevä jätevesien purkuputki olisi noin 18 kilometrin pituinen. Se päättyisi Nuasjärven syvänteeseen vain seitsemän kilometrin päähän Vuokatista ja Katinkullan matkailukeskuksesta.

Putkea pitkin johdettaisiin lupaehtojen mukaisia jätevesiä. Luvanhakijan ajatuksena on, että isoon vesimassaan sekoittuessaan haitta-aineet laimentuisivat edelleen riittävästi.

Erikoiseksi kainuulaisten keskinäisen kiistelyn tekee se, että esimerkiksi Jormasjärvellä kannatetaan putken rakentamista. Putken ansiosta Jormasjärvi ohitettaisiin ja siellä päästötilanne todennäköisesti paranisi.

Raimo Tervonen on ilmoituksensa mukaan joutunut lopettamaan kalastuksen jo Talvivaaran eteläpuolisella, Vuoksen vesistöön kuuluvalla Laakajärvellä ympäristöhaittojen vuoksi. Nyt hän taistelee purkuputkea vastaan Oulujärven vesistössä.

- Haitta-aineiden määrät on ihan käsittämättömiä mitä suoraan meinataan purkuputkella ampua Nuasjärveen, Tervonen kiivastuu.

Huusko muistuttaa, että Nuasjärvi on Kainuun toiseksi suurin järvi josta vedet menee Kainuun suurimpaan järveen Oulujärveen.

- Se on ympäristörikos jos tämmöstä tehdään, Huusko kritisoi.

Talvivaara hakee ulospääsyä

Talvivaaran konkurssipesällä on kiire saada aluehalintovirastolta lupa putken rakentamiseen. Lupahakemuksessa varoitetaan, että kielteinen päätös voi johtaa hallitsemattomiin pakkojuoksutuksiin.

Kaivosalueella on lähes kymmenen miljoonaa kuutiota vesiä. Viimeksi tänään Kainuun ely-keskus vaati konkurssipesää ryhtymään toimenpiteisiin patoaltaiden vedenkorkeuden laskemiseksi.

Edessä ovat kevättulvat ja kaivokselta on loppumassa vesien hallinnassa sekä keinot että aika. Nykyinen ympäristölupa ja siihen tiedossa olevat kiristykset kaventavat kaivosyhtiön mahdollisuuksia päästä eroon jätevesistään. Purkuputki onkin siksi äärimmäisen tärkeä hanke yhtiölle.

Sotkamosta tiukka EI

Purkuputken rakentamisesta jätettiin tänään satoja muistutuksia Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. Mukana on sekä yksityishenkilöitä että erilaisia yhteisöjä. Esimerkiksi Sotkamon kunnanhallitus on ottanut putken rakentamiseen erittäin kielteisen kannan. Kajaanin kaupunginhallitukseen huomenna tuleva lausuntoehdotus on myös kielteinen.

- Talvivaaraan pitää määrätä rakennettavaksi aito täysimääräinen jätevendenpuhdistamo eikä pyrkiä aina vaan siirtämään ongelmaa joidenkin muiden harteille, toteaa Mika Flöjt Puhtaiden vesien puolesta -liikkeestä.

Ely ei usko haittoihin

Kainuun ely-keskuksen mukaan Talvivaaran hankkeesta ei todennäköisesti aiheudu merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Purkuputken välittömässä läheisyydessä päästöillä voi olla vaikutusta kalojen käyttäytymiseen ja jääolosuhteisiin.

Purkualueen ulkopuolella putkella ei ole ely-keskuksen mukaan sellaisia vaikutuksia, jotka vaikuttaisivat kalastukseen tai muihin virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Elyn mukaan hanke ei vaadi ympäristövaikutusten arviointia.

Purkuputkihanke vaatii ympäristöluvan, josta päättää Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.