"Talvivaara tärveli satojen maat" – joukossa sukutila vuodelta 1632

Pelkästään Sotkamon Jormasjärven rannalla vahingonkärsijöitä on yli 300, joista vain osa on hakenut korvauksia.

Yksi sadoista vahingonkärsijöistä on Jormasjärvi-Korholanmäki-osakaskunnan varapuheenjohtaja Ari Korhonen. Hänellä on sukutila vuodelta 1632, jossa on useita satoja hehtaareita maata, metsää ja tontteja.

– En ole hakenut korvauksia vielä, sillä korvausten määrittely tässä vaiheessa on mahdotonta. Siksi jätän korvauksen hakemisen myöhempään. Emme tiedä, mitä tämä vielä tulee olemaan, koska Talvivaarassa on taas joku uusi vuoto, toteaa Korhonen.

Jormasjärvi on keskisuuri järvi, joka on kymmenen kilometriä pitkä ja viisi kilometriä leveä. Järvessä on kaikkiaan 23 saarta. Rannoilla on Korhosen mukaan kaikkiaan yli 200 rakennusta, joista suurin osa on mökkejä. Tämän lisäksi kunta on kaavoittanut yli 100 uutta tonttia. 

– Olen tiennyt, että Metsähallitus on tehnyt laskelmia vahingoista ja vaatimuksistaan. Seuraan nyt, miten Metsähallituksen käy. Todennäköisesti asiaa puidaan vuosia. Kyllä tämä kovasti mietityttää, pohtii Korhonen.

– Toisaalta tietääkseni yhtiö ei voi maksaa edes palkkoja työntekijöille ja velkaa on paljon. Tuntuu turhalta näin yksityisenä lähteä hakemaan korvauksia yritykseltä tässä tilanteessa, puuskahtaa Korhonen.

 ”Vuosisadan puhallettu kupla”

 Korhonen suomii kovalla kädellä viranomaisia.

– Tämä on Suomessa vuosisadan puhallettu kupla. Käsittämätön. Viranomaiset eivät ole olleet tehtäviensä tasalla millään tavalla myöntäessään näitä kaivoslupia ja valvoessaan tätä toimintaa. Kyllä tämä on niin surkea juttu.

– Me ihmiset, jotka asumme ja omistamme tonttia ja huvilaa. Me olemme niitä vahingonkärsijöitä.

Korhonen pitää Talvivaaran työpaikkoja tärkeinä perheille ja alueelle.

– Mutta eihän voida ajatella niin, että tämä tehdään luonnon kustannuksella.

– Ei tässä ole muuta järkevää tekoa kuin julistaa Talvivaara konkurssiin, joka olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten.

Asukkaat vaativat jäteveden puhdistamoa

Korhonen on Jormasjärvi-Korholanmäki-osakaskunnan osakkaiden puolesta vaatinut jäteveden puhdistamon rakentamista Talvivaaraan.

– Talvivaara-ruletti on pyörinyt jo kymmenen vuotta eikä yksikään valvova viranomainen ole esittänyt, että kaivokselle tarvittaisiin jäteveden puhdistamoa kaivosvesiä varten. Sellainen kuitenkin vaaditaan myös teollisuuslaitoksilta. Jätevedenpuhdistamo on kaivoksissa vain wc-ja muita talousjätevesiä varten.

Viimeksi viime viikolla soitin asiasta ely-keskukseen, jossa virkamies totesi, että yhdessäkään kaivoksessa Suomessa ei ole jäteveden puhdistamoa kaivosvesiä varten.

– Talvivaarassa ratkaisuksi esitetty käänteisosmoosilaitos ei tietääkseni ratkaise ongelmaa, sillä sinne menee kaksi kuutiota vettä. Ulos tulee yksi kuutio puhdasta ja toinen kuutio sisältää kaikki ne kemikaalit. Tässähän on kyse rikastuslaitoksesta. Sitten likainen vesi palaa tehdas kiertoon, ja puhdas vesi lasketaan luontoon, väittää Korhonen.

Korhonen kertoo käyneensä jokaisessa Talvivaaran yhtiökokouksessa ja laskeneensa vuosikertomuksista kemikaalirekkojen määrän, mitä kaivokseen on mennyt vuosina 2010–2011.

– Minulla on mustaa valkoisella siitä, että tuona aikana joka päivä Talvivaaraan meni 50 rekkakuormallista kemikaaleja. Se on hirvittävä määrä. Tämä siis silloin, kun tuotanto oli normaalia, pamauttaa Korhonen.

Juttua muutettu 3.9. kello 15.07. Jutun otsikkoon lisätty lainausmerkit ja lisäksi jutun ensimmäistä virkettä on muutettu. Aiemmin jutussa luki "ovat kärsineet", kun po. "kertovat kärsineensä".