Talvivaara kuorii saastuneen suon

Puhdistettava suo sijaitsee kaivosalueen etelärajalla Lumijoen varressa, josta vedet lasketaan etelään Savon suuntaan. Suolle laskettiin jätevesiä kipsisakka-altaan vuodon kriittisinä hetkinä viime marraskuussa, kun vapaata tai turvallista allastilaa ei ollut enää käytössä.

– Kysymys oli aivan tietoisesta ratkaisusta, ei vahingosta, vakuuttaa kaivosyhtiön ympäristöpäällikkö Veli-Matti Hilla.

Ympäristöaktivistit ja Stop Talvivaara-liike väittivät joulukuussa, että yhtiö päästi vedet suolle tahallaan tai että sekin olisi ollut hallitsematon vuoto. Julkisuudessa esiteltiin näyttävästi vihreätä mönjää. Se oli mangaanihydroksidia.

– Kysymys oli jätevesien saostuksesta (kalkilla). Vesi laskettiin suolle ja sillä tavalla haluttiin vähentää metallikuormaa, joka oli muuten menossa vesistöön, Hilla kertoo.

Vesi ja massat vaihdetaan

Suon puhdistaminen käynnistyi tällä viikolla ja työ kestää pari kuukautta. Puut on kaadettu muutaman hehtaarin alueelta. Kaivinkoneet ovat jo ryhtyneet kuorimaan suon pinnasta saastunutta sakkakerrosta.

– Lisäksi puhdistamme puolisen kilometriä Lumijoen uomaa.

Kaivosyhtiö joutuu pumppaamaan joessa olevan veden turvavallin taakse puhdistettavaksi. Joen rannat on myös kuorittava puhtaaksi.

– Sakkaa on enimmillään puoli metriä, Hilla arvioi.

Kun suo ja jokiuoma on puhdistettu paikalle tuodaan uudet puhtaat maamassat.

- Mutta palaako se koskaan enää luonnontilaan?

- Suo maisemoidaan ja metsitetään, Hilla lupaa.

Lotrausta riittää

Erikoinen urakka ei kuitenkaan ole järein maansiirtotyömaa Talvivaarassa talven aikana. Yhtiöllä on edessä miljoonien kuutioiden vesiliikenne jo ennen kevään uusia sulamisvesiä.

– Olemme käynnistäneet operaatio Saukon. Sen latinankielinen nimi viittaa lotraukseen ja kuvaa varsin hyvin meidän tulevia töitä, hauskutti toimitusjohtaja Pekka Perä Talvivaaraan kokoontunutta mediaväkeä.

Yhtiöllä on edelleen kaivosalueella valtavat määrät sekä puhtaita valumavesiä että metallipitoisia prosessivesiä. Ennen kevättä niitä on laskettava pois kaivosalueelta.

– Ainakin kaksi miljoonaa kuutiota on pystyttävä laskemaan luontoon, Perä myönsi.

Vesien on oltava lisäksi sellaisessa kunnossa, että ne lupaehtojen mukaan voidaan päästää luonnonkiertoon.

Kevään vesiurakka on iso, mutta Perän mukaan yhtiö on tottunut hoitamaan isoja urakoita. Kaivosyhtiö tosin toivoo, että talvesta tulisi kovin vähäluminen.

– Viileää ja tuulista säätä on myös toivomuslistalla.

30 miljoonan kustannukset

Kaivosalueelle rakennetaan talven aikana kolme uutta turvapatoa ja kolme vesienkäsittely-yksikköä, jotka käytännössä ovat erilaisia altaita. Niillä varaudutaan sekä tulevaisuuteen, että nykyisen vesitaseen hallintaan.

– Investoimme niihin 17 miljoonaa euroa, Perä muistutti.

Summassa ei vielä ole Lumijoen eikä suon kunnostustyön aiheuttamat kustannukset. Ne yhtiö laskee käyttökustannuksiin.

Rahaa palaa ympäristöongelmiin ja niiden ehkäisyyn valtavasti, sillä viime marraskuussa sattuneen kipsisakka-altaan vuodon tukkiminen ja vahinkojen ehkäisy maksoi yhtiölle jo 13 miljoonaa euroa.

Talvivaara aloittaa yt:t lomautuksista