Talvivaara-kirjassa ennustetaan ympäristörikossyytteiden kaatuvan

Neljää henkilöä vastaan on syyskuussa nostettu syyte kaivosyhtiö Talvivaaraa koskevassa ympäristörikosasiassa. Heitä epäillään törkeästä ympäristön turmelemisesta. Lisäksi syyttäjä vaatii yhteisösakkoa 850 000 euroa. Kaikki epäillyt ovat kiistäneet syytteet.

"Onnea syyttäjille"

 Erola kutsuu rikossyytteitä ”älyttömiksi”. Hän kommentoi kirjassaan niitä näin: 

– En näe, miten syyttäjät voisivat voittaa.

Talvivaaran kipsisakka-altaan pahin vuoto tapahtui marraskuussa 2012. Onnettomuuden seurauksena altaasta vuoti noin 1,2 miljoonaa kuutiometriä ympäristölle vahingollista metallipitoista vettä ja sakkaa, josta kaivosalueen ulkopuolelle päätyi noin 240 000 kuutiometriä  eli 240 miljoonaa litraa.

Onnettomuustutkimuskeskuksen raportin mukaan kipsisakka-allasta oli käyttötarkoituksen vastaisesti käytetty veden varastointiin. Lisäksi ennen marraskuun 2012 vuotoa altaaseen oli pumpattu käyttötarkoituksesta poiketen kahden kuukauden ajan raffinaattia eli hapanta metallisulfaattiliuosta, joka teki vuotaneesta vedestä ympäristölle haitallisemman.

Raffinaatin varastointiin kipsialtaalle oli yhtiössä todettu liittyvän vakavia ympäristöriskejä. Ympäristövaikutusten pienentämiseksi yhtiössä esitettiin joitain investointeja. Toimenpiteitä ei kuitenkaan ehditty aloittaa.

Ympäristöluvan mukaisesti kaivoksen rakennusaikana kipsisakka-altaita voitiin käyttää tilapäisesti myös veden säilytykseen.

Kipsisakka-allas oli vuotanut myös vuosina 2008 ja 2010. Tällöin vesiä ei kuitenkaan päätynyt kaivosalueen ulkopuolelle.

Onnettomuustutkimuskeskuksen raportin mukaan yhtiö ei ryhtynyt onnettomuuksien jälkeen toimiin varautuakseen vastaavanlaisiin onnettomuuksiin.

Kipsisakka-altaan uusi vuoto tapahtui huhtikuussa 2013. 

On poikkeuksellista, että rikosprosessin ollessa näin kesken, sen lopputulosta ennustetaan julkisesti.

MTV Uutisten haastattelussa Erola täsmentää, että hänellä on mielikuva, että jälkikäteen on yritetty löytää väärinkäytöksiä liittyen kipsisakka-altaan vuotoon.

Syytteet koskevat muun muassa laiminlyöntejä kaivosyhtiön suunnittelu- ja tutkimusvaiheessa ja lupien hakemisessa. Lisäksi epäillään laiminlyöntejä kipsisakka-altaan rakentamisessa ja käytötönotossa sekä jätteiden käsittelyssä ja sijoittelussa.

Erolan mukaan on hankala osoittaa rikosta tapahtuneen, kun viranomaisetkaan eivät olleet puuttuneet esimerkiksi raffinaattiin sakka-altaassa. 

Asia tullaan käsittelemään Kainuun käräjäoikeudessa. Pääkäsittelyn aikataulusta ei vielä ole tietoa.

Myös yksityishenkilöiden korvausvaatimukset siirtynevät käräjäoikeuteen

Kainuun käräjäoikeuteen siirtyvät todennäköisesti myös ne yksityishenkilöiden korvausvaatimukset, jotka koskevat ympäristöluvassa ennakoimattomia vesistövahinkoja (kuten kipsisakka-altaan vuoto). Pohjois-Suomen aluehallintovirasto valmistelee parhaillaan päätöstä tutkimatta jättämisestä eli sitä, että korvausvaatimukset siirtyvät käräjäoikeuteen. Syyttäjä on tehnyt esityksen yksityisoikeudellisten vaatimusten käsittelemisestä erikseen riita-asioina.

Erola sanoo kirjassaan uskovansa, että useimmat eivät tule korvauksia saamaan ja että jos saavat, korvausten taso tulee olemaan muutamia satasia.

– Suurin osa korvaushakemuksista on sellaisten järvien mökkiläisiltä, jotka sijaitsevat kaukana kaivosalueesta ja vaikka sulfaattipitoisuudet olisivat hieman kohonneita, eivät ne järvet pilaantuneita ole, sanoo hän MTV Uutisille.