Talven tuhot alkavat paljastua lumen alta – lumiauroista rumaa jälkeä kaupungeissa

Talvikunnossapito on aiheuttanut tänä vuonna runsaasti vaurioita puistojen istutuksille ja kalusteille. Tuhojen laajuus alkaa vasta paljastua, mutta esimerkiksi Helsingissä kustannukset noussevat satoihin tuhansiin euroihin.

Eniten lumitöistä ovat kärsineet pensasaidat, puut ja penkit. Lumenkaatopaikoille on päätynyt jopa polkupyöriä.

– Hajonnut on myös muun muassa roskiksia, valaisinpylväitä ja liikennemerkkejä. Sähkökaappeja on mennyt kymmeniä. Ne maksavat noin 8 000 euroa kappaleelta, Helsingin kaupungin rakennusviraston projektijohtaja Ville Alatyppö luettelee.

Rakennusviraston laatuvastaava Ritva Keko kertoo, että osa vauriosta syntyy aurausvaiheessa, kun aura menee liian läheltä puuta.

– Lunta on myös kasattu puiden päälle, ja puut ovat vääntyneet tai jopa katkeilleet. Viimeiset vauriot on aiheutettu, kun lumia on kuormattu poiskuljetusvaiheessa. Pahimmat puiden kuorivauriot ovat syntyneet nimenomaan silloin.

Kaupunkilainen maksaa kulut

Kun lunta on paljon ja töitä pitää tehdä kiireessä, vahinkoja tapahtuu, Ritva Keko perustelee. Hän vetoaa myös poikkeusoloihin.

– Lunta on tullut tänä talvena moneen kertaan älyttömät määrät. Ja kun töitä tehdään paineen alla ahtaissa paikoissa ja ihmisiä liikkuu joka puolella ja liikennettä on paljon, silloin tapahtuu vahinkoja. Eli tietysti jos mitään ei tehtäisi, ei vahinkojakaan syntyisi. Meillä on myös istutettu puuvartista kasvillisuutta erittäin haasteellisiin paikkoihin ja on suorastaan ihme, että puut sinnittelevät kapeilla keskikaistoilla.

Periaatteessa vauriot korvaa se, joka on ne aiheuttanutkin, mutta syyllistä on usein vaikea löytää. Kulut jäävät projektijohtaja Alatypön mukaan yleensä siis veronmaksajien maksettavaksi.

– Suurimmasta osasta vaurion aiheuttajista me emme saa koskaan tietää. Vauriot tehdään usein aamuyöstä pimeässä, ja silloin ei ihmisiä juuri liiku.

Kanada on lumitiedon mallimaa

Suomea on esitelty tänä vuonna lumiosaamisen mallimaana, mutta joissain asioissa Suomella olisi opittavaa muilta.

Esimerkiksi Kanadassa herkät kohteet merkitään aina ennen lumen tuloa aurauskepeillä. Meillä sama ei onnistu ilkivallan vuoksi. Siihen pitäisikin Ville Alatypön mielestä kiinnittää enemmän huomiota. Lumiset talvet olisi hänen mukaansa otettava huomioon myös rakenteita ja aurauksia suunnitellessa.

– Rakenteet pitäisi suunnitella niin, että auraajan olisi helppo havaita ne aamuyöstä. Lisäksi herkät rakenteet olisi kartoitettava jo ennen talvikauden alkua eikä niiden lähelle pitäisi mennä talviaikana. Tärkeää on myös se, että saman alueen auraa vastaisuudessa sama auraaja. Herkkien rakenteiden sijainnit ovat hiljaista tietoa, eikä niitä ei ole merkitty karttoihin. Kun ne ovat piilossa lumen alla, uusi ihminen ei niitä huomaa.

Pahasti vaurioitunut puu kuolee

Pahankin näköisesti kolhiintunut pensas herää kevään tullen usein vielä eloon. Myöskään puiden runkoruhjeet ja pahat kuorivauriot eivät välttämättä tapa puuta. Ne kuitenkin heikentävät sen elinvoimaisuutta.

– Puu saa lahovikoja, kasvuvoima heikkenee, kasvitaudit uhkaavat, talvenkestävyys heikkenee, puun esteettinen kauneus häviää ja puun odotettu elinikä lyhenee, Ritva Keko listaa.

Joskus kuorensa menettänyt puu joudutaan kaatamaan kokonaan.

– Sitten sen tilalle on istutettava uusi. Täytyy muistaa, että uusi vastaavan kokoinen puu ei kasva tilalle hetkessä.

Lue myös:

    Uusimmat