Taloustutkija: Palkattomasta sairauspäivästä elämöidään turhaan

Ensimmäisen sairauslomapäivän muuttaminen palkattomaksi on saanut vaikutukseensa nähden kohtuuttoman huomion, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tuleva ylijohtaja Juhana Vartiainen sanoo.

– Minusta siitä ei kannattaisi elämöidä niin paljon kuin Suomessa on tehty, Ruotsin valtion Konjunkturinstitutet-tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan paikalta Suomeen palaava Vartiainen toppuuttelee.

Ruotsissa ensimmäinen sairauslomapäivä muuttui palkattomaksi jo liki kymmenen vuotta sitten. Vartiaisen mukaan asiasta ei länsinaapurissa enää keskustella.

– Jostain syystä se on saanut Suomessa ihan kamalasti huomiota viime kuukausina. Se on nostettu esiin kysymyksenä, että tällä tavoin Ruotsissa toimitaan.

Palkaton päivä pieni tekijä

Muun muassa Suomen Yrittäjät on ajanut aktiivisesti ensimmäisen sairauslomapäivän muuttamisesta palkattomaksi. Toissa viikolla MTV3:n Huomenta Suomessa vieraillut Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus esitti, että palkattomuudesta koituisi pk-yrityksille noin 700 miljoonan euron säästöt vuodessa.

Vartiaisen mukaan palkaton ensimmäinen päivä ei missään nimessä ole yksittäinen selitys poissaolojen laskulle. Ruotsissa sairauspoissaolot olivat toissa vuonna alimmillaan sitten vuoden 1988.

– Palkattomuus on saanut Suomessa kohtuuttoman huomion, sillä se on pieni tekijä suurissa virroissa. Suuri asia, johon Ruotsissa on viimeisten viiden vuoden aikana koetettu vaikuttaa, ovat pitkäaikaiset sairauspoissaolot. On tavallaan tehty mahdottomaksi olla kovin pitkään sairauspäivärahalla, sillä sieltä joutuu jonkinlaiseen kuntoutukseen, Vartiainen kertoo.

Vartiaisen mukaan sairausvakuutusta on muutettu muun muassa siten, että työntekijän työkykyä arvioidaan tietyn ajan jälkeen uudelleen suhteessa koko työmarkkinoihin, ei vain entiseen ammattitaitoon.

– Jos vaikka viulistin olkapää on sökönä, sanotaan, ettet voi olla loppuelämääsi sairauspäivärahalla, vaan täytyy miettiä, voisiko tehdä jotain muuta. Tämä asia on tullut pontevammin ruotsalaiseen sairausvakuutukseen.

Rokulipäivät saattoivat vähentyä

Vartiainen arvioi palkattoman sairauslomapäivän kokonaistaloudellisen merkityksen jääneen Ruotsissa vähäiseksi. Rokulipäiviä se saattoi jonkin verran vähentää.

– Meillä oli pientä näyttöä 1990-luvun aineistolla, että ihmisten todennäköisyys sairastua oli vähän korkeampi silloin, kun oli suuria urheilutapahtumia tai oma syntymäpäivä. Tämä viittasi siihen, että sairauspäivää käytettiin tällaisissa tilanteissa ehkä väärin. Todennäköisesti rokulipäivät ovat vähentyneet, mutta toisaalta varmaan entistä enemmän ollaan pikkuisen vilustuneena töissä, kun ei haluta menettää palkkaa.

MTV3 Uutiset julkisti viime viikolla kyselyn, jossa 55 prosenttia vastaajista ei halunnut palkatonta sairauslomapäivää käyttöön. 40 prosenttia kannatti palkattomuutta.

Lue myös:

    Uusimmat