"Taloustilannetta seurattava, myönteinen työllisyyskehitys turvattava"

Huonoihin aikoihin varautuminen oli keskeistä tänään eduskunnassa alkaneessa budjettiesityksen lähetekeskustelussa. SDP:n ryhmäpuheenvuorossa painotettiin, että hallituksen on oltava pikavalmiudessa vahvistaa työllisyystoimia, mikäli työttömyys kääntyy kasvuun.

Kokoomus piti mahdollisena, että tarvitaan uusia yhdessä sovittavia talouspoliittisia toimia. Vasemmistoliitto esitti erityistä kansallista varautumisohjelmaa, jossa lisättäisiin yritysten investointitukia, asuntotuotantoa, työvoimapoliittisia toimia ja kuntien harkinnanvaraisia määrärahoja.

Suurin oppositioryhmä keskusta olisi valmis luopumaan suurituloisten veroihin tulossa olevista lisäkevennyksistä. Säästöt tulisi käyttää osarahoituksena elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamiseksi asteittain 17 prosentista 12 prosenttiin.

SDP puolusti ansiosidonnaista

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) esitteli budjettikirjan eduskunnalle viikko sitten. Hän korosti puheenvuorossaan rakenteellisten uudistusten merkitystä. SDP:n ryhmänjohtaja Antti Kalliomäki ilmoitti sosiaalidemokraattien jäävän "revohkan" ulkopuolelle, jos tavoitteena on vesittää ansiosidonnainen työttömyysturvajärjestelmä rakennepolitiikan nimissä. Sen sijaan ryhmä on Kalliomäen mukaan valmis olemaan mukana uudistamassa työttömyys-, eläke- tai muita sosiaaliturvan muotoja ajan tarpeita vastaaviksi. Edellytyksenä on yhteinen poliittinen ja kolmikantainen tahto.

Hallituspuolueet olivat tyytyväisiä budjettiesitykseen, eikä siihen esitetty lähetekeskustelussa mitään selkeitä muutoksia. Pontta vaatimuksilta on vienyt osittain se, että hallituspuolueiden ryhmät saivat jo keväällä esityksen valmisteluvaiheessa siihen joitakin toivomiaan painopistealueita.

Uudenlaisen menettelyn asetti kyseenalaiseksi RKP:n ryhmä. Ulla-Maj Wideroos huomautti, että ryhmänjohtajista tulisi sen myötä valmisteluelin. Eduskuntakäsittelyssä samat ryhmänjohtajat joutuvat ottamaan kantaa itse valmistelemiinsa asioihin. -Tämä ei vastaa länsimaisen lainsäädännön perusperiaatteita. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat moraalisesti sitoutuneet suureen osaan budjetista jo ennen esityksen käsittelyn alkamista eduskunnassa, Wideroos sanoi.

Kokoomuksen Ben Zyskowicz kehui budjettiesitystä onnistuneeksi ja nykyiseen taloustilanteeseen sopivaksi. Hän kiitteli veronalennuksia ja peruspalveluiden kehittämistä.

Ryhmänjohtajat sanaharkassa

Zyskowicz ilmoitti ryhmänsä edellyttävän, ettei budjetin menopuoli paisu eduskunnassa. Hän keskittyi puheessaan arvostelemaan keskustan oppositiopolitiikkaa, joka on Zyskowiczin mukaan kahdella hevosella ratsastamista. Keskusta tukee tiukkaa talouspolitiikkaa, mutta esittää toisaalta miljardikaupalla lisäyksiä budjettiin.

Pekkarinen toisti keskustan budjettivaatimukset, joihin kuuluu mm. välillisten työllistämiskustannusten alennusvaran suuntaaminen kokonaisuudessaan pienille työvoimavaltaisille yrityksille. Keskusta haluaisi myös korottaa alinta työttömyyspäivärahaa kymmenellä markalla, nostaa pienintä sairauspäivärahaa ja korjata kansaneläkkeen pohjaosan leikkaukset.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) arvioi, että nousukauden suurimmat voittajat ovat olleet veronmaksajat ja julkisen sektorin tukea tarvitsevat. Hän piti puhtaana populismina opposition näkemyksiä siitä, että rikkaita on edelleen rikastutettu. -Meillä on liki maailmanennätystasoa oleva veroprogressio. Se on tehokkaasti tuonut yhteiseen käyttöön kaikkea sitä hyvää, mitä maassa on syntynyt, Niinistö huomautti.

Pörssiverolle ei tullut kannatusta

Niinistö torjui kristillisdemokraattien Kari Kärkkäisen esityksen, jonka mukaan mm. perhepoliittisia uudistuksia voitaisiin rahoittaa pörssiverolla. Niinistö kehotti kristillisdemokraatteja selvittämään samalla, kenelle Helsingin pörssin nykyiset toimitilat vuokrataan. Vasemmistoliiton Matti Huutola painotti, ettei Suomessa ole varaa yltiöpäisiin veronalennuksiin lähivuosina. Jos verorahoitusta vähennetään, maksut nousevat. Vihreät kaipasivat tässäkin budjettikeskustelussa verotuksen painopisteen siirtämistä työn verottamisesta ympäristöveroihin.

Janina Andersson (vihr.) oli tyytyväinen siihen, että Suomen osuutena annetaan Pietarin lounaisen jätevesipuhdistamon rakentamiseen 60 miljoonaa markkaa kolmen vuoden aikana.

Vuoden 2002 budjettiesitys

Budjettiesityksen menojen loppusumma on 34,582 miljardia euroa eli 205,6 miljardia markkaa. Ylijäämä on 700 miljoonaa euroa eli neljä miljardia markkaa. Palkansaajille on tulossa pienehkö verokevennys ja työnantajille alennusta kela-maksuihin. Ensi vuoden kokonaistuotannon kasvu arvioidaan 2,5 prosentiksi.

(MTV3-STT)