Taloustieteen Nobel Paul Krugmanille

Talouden Nobel-palkinto myönnetään amerikkalaiselle Paul Krugmanille.

Krugman on johtavia taloustieteiden kirjoittajia. Hän moittinut Yhdysvaltain talouden pelastuspakettia ja roskapankkilakia.

Nobel-komitean mukaan Krugman on yhdistänyt uraauurtavalla tavalla kansainvälisen kaupan ja talousmaantieteen tutkimusta. Hän pohtii työssään, miksi ja miten jotkin maat hallitsevat maailmankauppaa.

- Toivottavasti olen parin viikon päästä taas enimmäkseen oma itseni. Työtä on jatkettava. Toivottavasti tämä ei muuta asioita kovin paljon, Krugman, 55, rauhoitteli Nobel-humua.

Hän on taloustieteiden ja kansainvälisten suhteiden professori Princetonin yliopistossa.

Nobelisti ei usko talouden romahdukseen

Paul Krugman arvioi, että maailmantalous selviää nykyisestä myllerryksestä. Hänen mukaansa taantumasta voi tulla pitkä, mutta täydellisen romahduksen vaara on pienempi kuin vielä vähän aikaa sitten.

- Tämä on ollut pelottavaa. En ole kuitenkaan enää ihan niin kauhuissani kuin olin vielä perjantaina, Krugman toteaa.

Euromaiden johtajat lupasivat viikonloppuna taata pankkien välisiä lainoja ja pyrkiä estämään rahoituslaitosten konkurssit kaikin mahdollisin keinoin. Myös johtavat teollisuusmaat yrittävät tiivistää yhteistyötään pankkien pelastamiseksi.

Nobelistin mielestä finanssikriisi ei häviä 700 miljardin dollarin roskapankilla. Hän on hämmästellyt sitä, että veronmaksajien rahoilla ostettiin vain lisää aikaa todellisten ongelmien ratkaisemiseen. Valtioiden pitäisi saada myös sananvaltaa niihin yhtiöihin, joihin on pumpattu julkisia varoja.

Krugman syyttää sekasorrosta ennen kaikkea presidentti George Bushin hallintoa. Hän on ruotinut usein Bushin linjauksia kirjoituksissaan New York Times -lehdessä. Osansa ovat saaneet niin Valkoisen talon sisä- kuin ulkopolitiikkakin.

Krugman katsoo, että Bush on vienyt Yhdysvaltain talouden historialliseen syvään kriisiin. Presidentti on ajanut sääntelyn purkamista ja kannattanut löysää finanssipolitiikkaa.

- Tämä on yhtä paha kriisi kuin Aasiassa 1990-luvulla. Tässä tilanteessa on myös jotakin samaa kuin 1930-luvun suuressa lamassa.

(MTV3-STT-Reuters-AFP)

Lue myös:

    Uusimmat