Talousrikosten torjunta kehittynyt Suomessa

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Talousrikosten torjunta on Suomessa kansainvälisesti arvioiden erinomaisella tasolla, kertoo tuore tutkimus. Talousrikosohjelman syntyä vauhditti etenkin 1990-luvun lama.

    Oikeustieteen lisensiaatti Anne Alvesalo sanoo tänään Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että talousrikostorjuntaohjelmalla oli Suomessa sopivana ajankohtana poliittinen ja sosiaalinen tilaus, ja samaan aikaan oli myös käytettävissä torjuntaan tarvittavia keinoja ja kokemuksia.
    - Tämä harvinainen tilaisuus toteutui siinä vaiheessa, kun talousrikosten torjunta sai laajaa kannatusta poliitikoilta ja kansalta. Ratkaisevana tekijänä oli Suomen talouden lama. Syntyi sekä tilaisuus että velvollisuus torjua talousrikollisuutta, Alvesalo arvioi.

    Väittelijän mukaan talousrikostutkinta on tehostunut ajan kuluessa.

    - Se on muuttumassa rutiiniksi ja integroitumassa osaksi poliisin perustoimintaa. Talousrikospoliisin työ mielletään yhä enemmän oikeaksi poliisitoiminnaksi talousrikokset oikeiksi rikoksiksi.

    Tutkija muistuttaa myös talousrikostutkinnan erityispiirteistä.

    - Sellaisia ovat juttujen pitkä aikajänne, osallisten merkittävä asema yhteiskunnassa ja erityistietämystä vaativat tekomuodot. Talousrikostutkinta vaatii tekijöiltään monipuolista ammattitaitoa, työmoraalia ja motivaatiota sekä pitkäjänteistä sitoutumista tutkintatyöhön.

    Alvesalo varoittaa tutkimuksessaan talousrikosten "unohtamisesta".

    - Jos poliitikot ja kontrollitason korkeimmat virkamiehet eivät pidä talousrikollisuutta vakavana ongelmana, asenne heijastuu ruohonjuuritason talousrikostutkintaan. Huomio kiinnittyy helposti perinteisiin rikoksiin, "parempiin vihollisiin", jotka - toisin kuin talousrikokset - ovat itsestään selviä rikosoikeudellisen kontrollin kohteita.

    (MTV3-STT)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •