Talousrikossäännöksiin muutoksia

Lakimuutoksessa käsitellän ennenkaikkea rahanpesua

Oikeusministeriön toimikunta ehdottaa muutoksia talousrikossäännöksiin ja tarkoituksena on korjata muun muassa rahanpesurikosten, kirjanpitorikosten ja velallisen rikosten sääntelyssä esiin tulleita ongelmia.

Toimikunta ehdottaa törkeän rahanpesurikoksen maksimirangaistukseksi kuusi vuotta vankeutta. Törkeänä rahanpesuna pidettäisiin tapausta, jossa rikoksen kohde on arvoltaan yli 80 000 markkaa. Rahanpesurikoksista ehdotetaan myös säädettäväksi oma tunnusmerkistönsä. Tällä hetkellä rahanpesusta rangaistaan kätkemisrikoksena. Ehdotuksen mukaan rahanpesuna rangaistaisiin rikoksella saatujen varojen vastaanottaminen tai käyttäminen hyötymistarkoituksessa.

Uutta nykyisiin säännöksiin olisi, että teko olisi myös rangaistavaa, vaikka tekijän tarkoituksena olisi ollutkaan peittää tai häivyttää varojen laitonta alkuperää. Yleisimpiä rahanpesutapoja ovat esimerkiksi rikoksella hankittujen varojen siirtäminen peitehenkilön nimiin sekä erilaiset valeoikeustoimet, joista huolimatta rikoksen tekijä käytännössä säilyttää määräysvallan omaisuuteen.

Kirjanpitorikokselle törkeä tekomuoto

Kirjanpitorikoksiin toimikunta ehdottaa lisättäväksi törkeää tekomuotoa, jossa rangaistusasteikko olisi neljästä

kuukaudesta neljään vuoteen. Ehdotuksen mukaan törkeästä kirjanpitorikoksesta voitaisiin tuomita, jos kirjanpito tai tilinpäätös on kokonaan jätetty tekemättä tai hävitetty. Uudistuksen seurauksena perusmuotoisen kirjanpitorikoksen maksimirangaistus olisi kaksi vuotta vankeutta, kun se voimassa olevan lain mukaan mahdollistaa kolmen vuoden tuomion.

Vielä toimikunta ehdottaa velkojansuosinnan enimmäisrangaistusta nostettavaksi nykyisestä vuodesta kahteen vuoteen. Enimmäisrangaistuksen korottaminen pidentäisi samalla myös syyteoikeuden vanhenemista nykyisestä kahdesta vuodesta viiteen vuoteen.

Yrityssalaisuuden suojasta pysyvä

Yrityssalaisuuden rikkomista koskevan säännöksen soveltamisalaa laajennettaisiin niin, että suoja jatkuisi myös henkilön palvelussuhteen päätyttyä. Nykyinen laki ei kiellä sitä, että työntekijä suunnitemallisesti kokoaa yrityssalaisuuksia, sanoo itsensä irti ja irtisanomisajan päätyttyä vie laillisesti haltuunsa saamansa salaisuudet kilpailevaan yritykseen.

Oikeusministeri Johannes Koskisen mukaan talousrikollisuuden torjunta on yhä tärkeää, vaikka räikeimmät 80-luvun lopun ja 90-luvun alun rikkomukset on jo suunnilleen loppuun käsitelty oikeusistuimissa. Koskisen arvion mukaan talousrikoksista aiheutuvat menetykset liikkuvat kymmenissä miljardeissa markoissa. Toimikunnan toimeksianto liittyi valtioneuvoston vuonna 1998 tekemään periaatepäätökseen talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi.

(MTV3-STT)