Talousasiantuntijat: Suomeen tulossa jo kolmas synkkä vuosi

STT:n ekonomistikyselyssä Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju ja Aktian pääekonomisti Anssi Rantala arvioivat, että tämän hetkisten tietojen perusteella kuluvasta vuodesta on tulossa kolmas taantumavuosi Suomelle.

Tilastokeskus kertoi viime torstaina, että Suomen talous supistui tammi-maaliskuussa 0,8 prosenttia vuodentakaisesta.

– Alkuvuosi on ollut huonompi kuin on ennakoitu ja Venäjän hyytyminen on ollut voimakkaampaa kuin on ennakoitu, Nordean tutkimusjohtaja Kangasharju perustelee aiempaa pessimistisempää arviotaan.

Rantala arvioi, että vaikka vienti loppuvuonna vähän piristyisikin, jäisi viennin kasvuluku tänä vuonna nollan tuntumaan.

– Siksi on mielestäni ennenaikaista odottaa viennin vedon ratkaisevan ongelmiamme lähiaikoina, Rantala sanoo.

OP-Pohjola: Myönteiset merkit lisääntyneet

STT:n kyselyyn vastanneista seitsemästä ekonomistista viisi uskoi Suomen talouden yltävän vähintään nollakasvuun tänä vuonna. Vaikka talous vauhdittuisi, niin elpymisestä ekonomistit odottavat kituliasta. OP-Pohjolan pääekonomistin Reijo Heiskasen mukaan merkit käänteestä ovat viime aikoina lisääntyneet.

– Iso kuva vähittäisestä käänteestä parempaan ei ole muuttunut. Nykytilanteessa on toki helppo haksahtaa kuvittelemaan, että muun maailman elpyminen ei koske Suomea, mutta sehän toki on todistettu vääräksi jo useita kertoja, Heiskanen arvioi.

Kaipaako talous elvytystä?

Jos Suomi ajautuisi kolmanteen taantumavuoteen tuntuisi se myös julkisessa taloudessa. Talousnäkymien puntarointi on jälleen edessä pääministerin vaihtumisen jälkeen käytävissä minihallitusneuvotteluissa juhannuksen korvalla.

SDP:n uusi puheenjohtaja Antti Rinne on vaatinut isompia satsauksia elvytykseen.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajan Vesa Vihriälän mukaan yleislinjan muutoksiin ei ole aihetta.

– Suomen keskeinen talousongelma ei ole suhdannenotkahdus, vaan rakenneshokki ja talouden hidas reagointi siihen, Vihriälä arvioi.

Hänen mukaansa julkisen talouden velkaantumiskehitys ei myöskään puolla vajetta ja siten nettovelkaa lisääviä elvytystoimia. Valtionyhtiöiden yksityistämistulojen käyttöä esimerkiksi infrastruktuurin kohentamiseen voi sen sijaan hänen mukaansa harkita.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas muistuttaa, että hallituksen aiemmat ja tänä keväänä tekemät valtiontalouden sopeutuspäätökset merkitsevät ensi vuoden osalta 3,2 miljardin euron kiristystä. Toisaalta kasvua ja työllisyyttä tuetaan ensi vuonna 300 miljoonan euron kasvupaketilla.

– Yhteenlaskettunakin finanssipolitiikan kiristys on kuitenkin huomattava ja kiristyksen negatiivinen vaikutus kasvuun on iso, Ilmakunnas sanoo.

Koska kotimainen kysyntä ja työllisyys kohenevat joka tapauksessa viiveellä, ei Ilmakunnaksen mukaan ole perusteltua lisätä leikkauksia. Hänen mielestään on pikemminkin syytä tukea työllisyyttä.