Tällainen Tuomiojaa mollaava sähköposti vuoti valtioneuvostosta

- Sekä kotimaisessa että ulkomaisessa mediassa oli pohdittu, onko Suomella yhtenäinen kanta pakotteisiin.

Heinonen tähdentää, että valtioneuvoston kanslian tehtävänä on koordinoida EU-politiikkaa ja pitää huolta, että Suomen kanta on yhtenäinen.

- Sellaisessa tilanteessa on normaali käytäntö, että sovitaan, kuka vastaa kommentoinnista.

Suomen Kuvalehti uutisoi tänään, että Kataisen lähipiiri oli tuohtunut ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) toimintaan Venäjä-pakoteasiassa. Lehden haltuunsa saamien sähköpostien mukaan Heinonen esitti käytännössä, että Tuomiojalta evätään oikeus kommentoida sanktioita.

- Laitoin jo Jyrkille viestiä, että hallituksen sisällä ottaisi kommentoinnin pakotteista vain itselleen tästä eteenpäin, Heinonen kirjoitti 18. maaliskuuta.

Heinonen ei mielestään halunnut evätä keneltäkään mitään, vaan ehdotti vain, että pääministeri kommentoi Suomen kantaa.

EU-komissaari Olli Rehnin (kesk.) kabinetin jäsen Juho Romakkaniemi (kok.) taas viestitti 18. maaliskuuta, että Tuomiojan käytös ja kommentit olivat Brysselin ulkoministerikokouksessa kummastuksen aiheena. Romakkaniemen mielestä Suomi vaikutti olevan vesittämässä pakotteita.

STT ei tavoittanut Romakkaniemeä eikä Katainen kommentoinut sähköpostien tietoja Suomen Kuvalehdelle.

Tuomioja ihmettelee

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ei kertomansa mukaan ole ollut tietoinen siitä, että Kataisen lähipiiri arvosteli aikoinaan voimakkaasti hänen toimintaansa pakoteasiassa. 

- Tämä on kokoomuksen sisäistä sekoilua. Kukaan (Suomen Kuvalehden) jutussa mainituista henkilöistä ei ole koskaan puhunut näistä asioista mitään, Tuomioja sanoi.

Facebook-kirjoituksessaan Tuomioja lisäsi, ettei mainittuja asioita käsitelty EU-ministerivaliokunnassa tai presidentin johdolla kokoontuneessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa.

- Suomen Ukrainaa, Venäjää ja pakotteita koskeva toiminta on ollut vakaata ja hyvässä yhteisymmärryksessä tasavallan presidentin kanssa sovittua.

Tuomioja ihmettelee kokoomusvaikuttajien puheita.

- Minähän edustan Suomen ulkopolitiikkaa, en kokoomuksen enkä muunkaan puolueen.

Nimilista kiistanaiheena

EU langetti maaliskuussa 2014 ensimmäiset pakotteet Venäjälle Ukrainan kriisin takia. Tuolloin muun muassa jäädytettiin neuvottelut viisumihelpotuksista ja merkittävistä taloussopimuksista Venäjän kanssa. Lisäksi yksittäisiä venäläisiä joutui pakotelistoille. 

Suomi ja Tuomioja olivat jo tuolloin tapetilla, kun kansainvälisessä mediassa tuli esiin, että Suomi olisi estänyt Kremlin propagandistina pidetyn Dmitri Kiseljovin lisäämisen pakotelistalle.

Romakkaniemi epäili sähköpostissaan, että poliittista pääomaa ei tässä tilanteessa käytetty oikein, vaan tiukempi pakotelista olisi ollut Suomelle parempi.

- Se olisi vähentänyt teoriassa seuraavaan (pakote)kierrokseen astumista, joka on Suomelle hankalampi. Siitä näkökulmasta mielestäni Tuomioja toimi omin päin täysin Suomen intressien kanssa vastakkain.

Romakkaniemi viittasi talouspakotteisiin, joita suunniteltiin Venäjää vastaan. Ne asetettiin heinäkuussa 2014, jolloin pääministerinä oli jo Alexander Stubb (kok.).