Taiteilijat tylyinä Guggenheimille

Kaikista vastaajista 55 prosenttia vastusti ja 30 prosenttia kannatti, loput eivät osanneet kertoa kantaansa. Tulokseen vaikuttaa se, että ylivoimaisesti suurin vastaajaryhmä olivat arkkitehdit ( yli 1000), joiden keskuudessa suhtautuminen oli muita myönteisempää.

Arkkitehdit myönteisimpiä

Tylyimpinä olivat kuvanveistäjät ja kokeellisen taiteen edustajat, näiden ryhmien vastaajista yli kolme neljännestä vastusti ja vain noin kymmenen prosenttia kannatti hanketta.

Taidemaalarit ja –graafikotkaan eivät lämmenneet Katajanokalle suunnitellulle hankkeelle. Näistä ryhmistä yli 60 prosenttia vastusti ja noin viidennes kannatti.

Valokuvaajista hanketta vastusti 60 prosenttia ja kannatti neljännes. Muotoilijoista hanketta vastusti yli puolet ja kannatti reilu neljännes.

Arkkitehdit olivat myönteisimpiä - kyselyyn vastanneista tuhannesta SAFA:n jäsenestä Guggenheim- hanketta kannatti 39 prosenttia ja vastusti 45 prosenttia.

Alle 10 prosenttia kaikista vastaajista uskoo, että Helsingin Guggenheim lisäisi omia työmahdollisuuksia. Optimistisimpia olivat muotoilijat ja valokuvaajat.

” Ärsyttää ja naurattaa”

Yleisin perustelu hankkeen vastustamiselle oli se, että valmiin ostokonseptin sijaan pitäisi tukea kotimaista hanketta. Vastustajat pitävät hankkeen suunnitelmia epärealistisina. Alan väkeä myös huolettaa se, että suomalaiset museot näivettyvät. Vastustajat pitivät hanketta kalliina ja osa epäili, toisiko se merkittävästi uutta suomalaiseen taiteeseen.

Näin vastaajat kommentoivat hanketta kyselyssämme:

– Guggenheim on bisnestä tekevä brändi, tämä tulisi sanoa ääneen avoimesti ja suoraan.

– Guggenheim -Helsinki-museoon ei pidä käyttää lainkaan julkisia varoja.

– Hirveä vouhkaaminen kalliista museohankkeesta, joka ei muissakaan maissa ole saanut tarpeeksi kävijöitä.

– Taiteen MacDonalds taitaa olla osuvin vertaus.

– Luulisi, että Suomessa olisi omasta takaa kiinnostavaa tarjottavaa ilman, että tarvitaan "tuontinimi" markkinointiin.

– Guggenheim-säätiö yrittää rahastaa Helsingin kaupunkia.

– Vastustan USA:sta tulevaa valmista franchising-konseptia, johon on hyvin vähän tai ei ollenkaan suomalaisen taiteenalan mahdollista vaikuttaa. Helsinkiläisille jää ainoastaan laskun maksaminen, sillä voittoa museohanke tuskin tuottaa.

– Kohtuuttoman kallis, suuruudenhullu idea.

”Hieno mahdollisuus siirtää Helsinkiä maailmankartalle”

Hanketta tukevat taiteen edustajat korostavat ennen kaikkea sitä että Guggenheim toisi kiinnostavia näytelyitä Suomeen ja kohentaisi Helsingin arkkitehtuuria. Kannattajat uskovat myös että museo toisi lisää matkailijoita. Hankkeen ei niinkään uskota lisäävän suomalaisten kiinnostusta taiteeseen yleensä.

Osa kannattajista uskoo, että museo avaisi suomalaistaiteilijoille lisää kansainvälisiä yhteyksiä ja mahdollisuuksia.

Näin Guggenheim-hanketta kommentoitiin kyselyssä:

– Toivon, että ison kansainvälisen taidemuseon vaikutus suomalaisiin olisi taiteen arvostuksen lisääntyminen.

– Guggenheim sen enempää kuin Harjun nuorisotalo eivät kustannuserinä ole toisiltaan pois. Rakennuskustannusarvio ei ole tavaton.

– Suomalainen taide- ja taidemuseokenttä ovat hyvin sisäänpäin kääntyneitä. Uusi ulkomainen museo toisi alalle tervettä kilpailua.

– Guggenheimia ja sen vaikutuksia pitää ajatella pitkällä, vuosikymmenien mittaisella, ajallisella perspektiivillä

Hieno juttu, piristystä Helsingin taide-elämään, kansainvälisyyttä, uutta arkkitehtuuria, pelkästään positiivista!

– Tähän tilaisuuteen tulee tarttua, toista tarjousta tuskin tulee.

– Yksityisellä rahoituksella toteutettuna pidän hanketta ehdottomasti kannatettavana.

Guggenheimille outo hidaste

Katso Hanna Takalan juttu (Kymmenen uutiset 14.3.2012)