Taas liukastellaan - jonot leikkauksiin ovat pitkät

Joka kolmas suomalainen liukastuu tänäkin talvena. Kaatumisten takia sairaalahoitoon hakeutuu jopa 50 000 suomalaista vuosittain.

Helsingin Töölön tapaturma-asemalla hoidetaan kymmenkunta liukastumisista johtuvaa tapaturmaa vuorokaudessa.

Ole Homberg liukastui ensin jäisellä ladulla ja sitten vielä liukkaalla jalkakäytävällä.

– Kaaduin hiihdellessäni Talissa jäisellä ladulla suoraan käteni päälle. Kädestä meni luita poikki ja se kipsattiin. Muutaman päivän kuluttua tästä liukastuin Etelä-Haagassa hiekoittamattomalla jalkakäytävällä suoraan saman kipsatun käteni päälle. Pyhille autoille on kadut kyllä hiekoitettu, mutta jalkakäytävät on hiekoittamatta. Kipsi suojasi vahingoilta, sillä röntgenkuvissa ei onneksi näkynyt mitään.

Vaikka pahinta piikkiä liukastumissa ei ole vielä tullut, niin odotusjonot leikkauksiin ovat aiempia vuosia pidemmät.

– Potilaat joutuvat usein odottamaan vuorokauden, joskus kaksikin leikkausta ja kaikkein lievimmät vammat hoidetaan sitten kotoa käsin jopa viikon viiveellä, jolloin täsmähoito annetaan sovittuna aikana. Silti silloinkaan ei pääse heti hoitoon, kertoo ylilääkäri Eero Hirvensalo Töölön tapaturma-asemalta.

Hoitopaikkoja liian vähän

Hirvensalon mukaan syynä on yksinkertaisesti hoitopaikkojen vähyys.

– Kapasiteetti, joka on varattu tähän draamasairaalan toimintaan, on tähän tarpeeseen nähden riittämätön. Mutta koska paikkojen kysyntä vaihtelee paljon, niin ihan tyhjiä saleja ei pidetä odottamassa ruuhkatilanteita. Siksi näissä saleissa leikataan muitakin kuin puhdasta välitöntä hoitoa vaativia tapaturmia. Nyt ovat hoitopaikat osittain varattu muihin toimenpiteisiin.

Uusissa sairaaloissa on tulevaisuudessa riittävästi hoitopaikkoja, uskoo Hirvensalo.

– Muutosta odotetaan ja kun tulevaisuudessa puhutaan uudesta draamasairaalasta ja uudesta tapaturmasairaalasta, niin varaamme riittävästi paikkoja myös akuuttien tapaturmien hoitoon.

Liukastuminen on kallista

Työterveyslaitoksen mukaan noin 20 000 suomalaista loukkaantuu jokaisen talvikuukauden aikana, kun jalka lipeää alta.

Kaatumisista aiheutuu vuosittain yli puolen miljardin euron kustannukset, kun mukaan lasketaan sairaanhoitokulut sekä työpanoksen ja hyvinvoinnin menetykset.

Helsinki maksoi vahingonkorvauksia liukastumisista viime vuonna reilut puoli miljoonaa euroa. Yksittäiselle ihmiselle myönnettävät korvaukset voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin.

Kaatuminen aivovammojen syy

Liukastumisesta aiheutuu sekä lieviä että vaikeita ja tilapäisiä kuin pysyviäkin vammoja. Liukastumistapaturmien takia jää pysyvästi työkyvyttömäksi tai menehtyy useita suomalaisia vuosittain.

Tavallisesti kaatuessa loukataan ranne tai käden alue, olkapää, nilkka, lonkan seutu, niska tai pää. Vaikka eriasteisilta kaatumisvammoilta välttyisikin, tuottaa liukkailla horjahtelu revähdyksiä ja venähdyksiä. Pelkkä kaatumisen varominenkin voi aiheuttaa lihasten jännitystiloja.

Kaatuminen on myös yleisin aivovamman ulkoinen syy kaikissa ikäryhmissä Suomessa.

Ikäihmisillä kaatumisen seuraukset ovat usein hitaampia kuin nuorilla ihmisillä. Suojaamisrefleksit eivät ehkä ehdi toimia eikä luusto kestä iskuja yhtä hyvin kuin nuoremmilla. Myös toipuminenkin on hitaampaa.

Kenkään pehmeä pohjamateriaali

Työterveyslaitoksen tutkija Mikko Hirvonen kehottaa huolehtimaan kulkuväylien kunnosta.

– Tärkeintä olisi huolehtia siitä, että kulkuväylät hoidetaan hyvin ja hiekoitetaan riittävästi. Lisäksi tulisi käyttää talvikeleille sopivia jalkineita, jotka on tehty pehmeästä pohjamateriaalista ja niissä on voimakas kuviointi.

Jos on kelit ovat vetiset ja lämpötila liikkuu nollan molemmin puolin, olisi tärkeätä käyttää liukuesteitä.

Myös Ilmatieteen laitoksen tekstiviestipalvelun tekstiviestit varoittavat liukkaudesta muun muassa Helsingissä ja Tampereella.