Taantuma nipisti vain vähän kulttuurifestivaaleja

Suomalaisten kulttuurifestivaalien yleisö näyttää pysyvän tapahtumille uskollisena taantumasta huolimatta. Finland Festivalsin tänään julkaisema tilasto kertoo, että tapahtumien lipunmyynti on laskenut tänä vuonna neljä prosenttia vuoteen 2008 verraten. Kävijöitä 78 festivaalia veti yhteensä liki 1, 9 miljoonaa, pudotusta viime vuoteen yksi prosentti.

Suurin tapahtuma oli jälleen Helsingin Juhlaviikot, kävijöitä kahden viikon festivaalilla kirjattiin 287 842 ja myytyjä lippuja 82945. Seuraavaksi eniten lippuja myivät Pori Jazz (56 000 lippua), Savonlinnan Oopperajuhlat (53707), Kuhmon Kamarimusiiikki (34202) ja Kaustinen Folk Music Festival (32000). Yli puolet tapahtumista kasvatti lipunmyyntiään vuodesta 2008. Kävijämäärältään Juhlaviikkojen jälkeen toiseksi suurin oli useilla ilmaistapahtumillaan Kotkan Meripäivät (250 000 kävijää).

- En pelännyt, että yleisömäärä putoaisi. Kulttuuriyleisö on uskollista ja kulttuuriin ihmiset satsaavat taantumasta huolimatta. Mieluummin säästetään jostain muusta, kertoo Finland Festivalsin toiminnanjohtaja Kai Amberla.

- Suomessa kulttuuritarjonta on halpaa. Lippujen hinnat ovat huomattavasti edullisempia kuin monessa Euroopan maassa, muistuttaa Amberla.

Festivaalit rahoittavat itsensä

Monilla tapahtumilla ei silti mene hyvin, talous on tiukilla joka vuosi. Festivaalit hankkivat keskimäärin 69 prosenttia tuloistaan itse: pääsylippuina, sponsoreilla, ravintola- yms. oheismyynnillä. Kahdeksan prosenttia tulee valtionapuina ja n. 15 prosenttia kunnilta.

- Tällaiset luvut voivat olla yllätys ihmisille, jotka helposti kuvittelevat, että Suomessa kulttuuria tehdään "verovaroilla". Festivaaleilla tehdään ankarasti töitä eikä työntekijöiden palkkoihin mene kuin yhdeksän prosenttia budjetista. Te olette työn sankareita, tunnusti toiminnanjohtaja Amberla Helsinkiin kokoontuneille festivaalijärjestäjille.

- Valtionapua kaivattaisiin edes hieman lisää ja tärkeää olisi, että päättäjät ymmärtäisivät, millainen verotulojen lähde kulttuurifestivaalit paikkakunnille ovat, korosti Amberla.

Tuorein esimerkki kriisistä ja ymmärräyksestä on Kaustinen Folk Music Festival. Kaustisen kunnahallitus oli kaatamassa Pohjoismaiden suurinta ja pahasti velkaantunutta festivaalia, mutta kunnanvaltuusto päätti - äänestyksen jälkeen - toisin. Kunta takasi festivaalille 900 000 euron lainan, koska "kansanmusiikkiviikko on Kaustisen yrittäjille 13. kuukausi".

Festivaaliseminaarissa tunnustettiin, että moni tapahtuma elää talkootyövoimalla, jota on vuosi vuodelta vaikeampaa löytää.

- Terveemmän talouden myötä pitää saada palkattuja työntekijöitä tekemään isoja tapahtua, myönsivät festivaalien tekijät.

"Turvallista taidetta"

Festivaalipäivillä puitiin myös asiakkaiden arvovalintoja, jotka heijastuvat aina festivaalien menestykseen. Perhearvot ja turvallisuus ovat yhä Suomessa kovassa huudossa, mutta tämä ei ole pois kulttuurilta, jos tarjonta on riittävän säyseää ja ennalta arvattavaa.

- Ihmiset valitsevat tarjontansa tarkkaan - ja kuluttavat kulttuuriin auliisti, kun sopivaa ohjelmaa löytyy, kertoi suomalaisten arvoja tutkiva johtaja Tiitta TiilikainenTNS Gallupista.

Kai Amberla muistutti, että selviytyäkseen festivaalien on pidettävä aina huolta sisällöstä ja laadusta, koska kulttuuritapahtumien asiakkaat ovat kriittisiä.

- Jos sisältö pettää, kaikki häipyvät: yleisö, rahoittajat ja esiintyjät.

Katso Kari Pyrhösen juttu

Lue myös:

    Uusimmat