Syyttäjä: Tuhat rikosilmoitusta Directasta jäi oikeusjutun ulkopuolelle

Syyttäjän mielestä hakemistoyhtiö Directassa petettiin asiakkaita tahallaan. Kihlakunnansyyttäjä Kimmo Varjonen katsoo, että tahallisuudesta kielii muun muassa yhtiön sisäisessä sähköpostissa ilmaistu huoli siitä, että myyntipuhelujen täytyy kestää päivänvalo.

Syyttäjä luetteli tänään Helsingin käräjäoikeudessa myös tukun muita seikkoja, joiden hän katsoo antavan viitteitä tahallisuudesta. Hänen mielestään esimerkiksi laskut pantiin perintään turhan kärkkäästi.

Tänään alkaneessa oikeudenkäynnissä asianomistajia on yli 1400. Syyttäjän mukaan tyytymättömyyttä Directan palveluun kuvasi myös se, että näiden lisäksi yli 1100 yrittäjää teki yhtiöstä rikosilmoituksen, jotka jäivät tämän jutun ulkopuolelle. Näin siksi, koska rikostutkinta oli jo lopetettu.

– Näillä asioilla ole mitään merkitystä tähän rikosasiaan verrattuna. Täytyy muistaa, että on myös runsaasti sellaisia tapauksia, joissa poliisi on keskeyttänyt tutkinnan todettuaan, ettei ole mitään rikosta tapahtunut ja kysymys on ainoastaan sopimusriidasta, toteaa Directan ja neljän vastaajan asianajaja Kai Kotiranta.

Syytteessä törkeästä petoksesta ja markkinointirikoksesta ovat Directa ja viisi sen nykyistä tai entistä johtotason ihmistä.

Laaja oikeuskäsittely syytteiden luvulla, lyhyillä vastauksilla ja syyttäjän asiaesittelyllä. Puolustus pääsee esittämään kantojaan keskiviikkona.

Puolustus: Tahallisuus puuttuu

Syytteessä oleva Directa-pomo Ville Komppa kommentoi tilannettaan medialle lyhyesti. Hän oli tyytyväinen siihen, että kolme ja puoli vuotta esitutkinnan alkamisesta asia on vihdoin esillä oikeudessa.

– Vihdoin päästään selvittämään sellaisia asioita, jotka olisi pitänyt selvittää jo esitutkinnassa, vakavailmeinen Komppa sanoi.

Syyttäjä katsoo, että Directa erehdytti asiakkaita myyntipuheluissa ja sai nämä solmimaan itselleen vahingollisen sopimuksen, jonka irtisanominen oli vaikeaa. Epäillyt kiistävät syytteet ja muut vaatimukset sekä vaativat niiden hylkäämistä.

Directan asianajaja Kai Kotiranta on sitä mieltä, ettei rikosten tunnusmerkistö täyty, koska tahallisuus puuttuu kokonaan. Kukaan vastaajista ei ole myynyt mitään eikä myyjiä ole koulutettu erehdyttämään. Yhtiössä ei myöskään sallittu erehdyttämistä.

Yksi esimerkki jutun riitaisuudesta on näkemysero rikoshyödyssä. Syyttäjän mielestä kaksi vastaajaa ja yhtiö hyötyivät liki 1,8 miljoonaa euroa. Puolustuksen mukaan kyse voi teoriassakin olla korkeintaan 6700 eurosta.

Katso Johanna Tuurin juttu (Seitsemän uutiset 31.10.2011)

(MTV3 – STT)

Lue myös:

    Uusimmat