Syöpähoito pysähtyi konkurssiin - potilaat jäivät oven taakse

Kokeellista hoitoa ehdittiin antaa yli 200 potilaalle. He ovat kärsineet lähinnä vaikeista pään ja kaulan alueen syövistä. Boorineutronikaappaushoito (BNCT) on ollut yleensä potilaan viimeinen toivo, kun kasvain ei enää reagoi muille hoidoille.

Hoidolla on helpotettu potilaiden vaikeita paikallisongelmia kaula-alueella tai suun ja nenänielun takana. Lisäksi taudin etenemistä on pystytty jarruttamaan ja joissain tapauksissa vaikutukset näyttävät jääneen pysyviksi.

HUS: Potilaiden terveys ei ole vaarassa

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri neuvottelee nyt hoitojen jatkamisesta suoraan reaktorin omistavan VTT:n kanssa. HUS haluaisi alentaa hoidon kokonaishintaa. VTT puolestaan vetoaa reaktorin investointitarpeisiin tulevaisuudessa.

HUS:sta vakuutetaan, että potilaiden hyvinvointi ei ole vaarassa. 45 minuuttia -ohjelman tietojen mukaan useilla potilailla oli kuitenkin jo lääkärin lähete hoitoon, kun konkurssi tuli.

- On totta, että lähetteitä on ollut, mutta emme ole enää hyväksyneet niitä sisään sen jälkeen, kun konkurssi alkoi näyttää todennäköiseltä. Kaikki sisään otetut potilaat hoidettiin, kertoo HUS:n syöpätautien klinikoiden johtaja Petri Bono.

Bonon mukaan ulkopuolelle jääneiden määrä on laskettavissa yhden käden sormilla.

HUS korostaa sitä, että kyseessä on edelleen kokeellinen hoito eikä potilaiden terveys sen mielestä vaarannu pattitilanteen takia. Bonon mukaan yksittäisiä hyviä tuloksia hoidosta on saatu, mutta näyttöä ei ole siitä, että kokonaiselinaika olisi hoidon ansiosta pidempi.

- Tästä hoidosta ei ole vielä tehty laajaa satunnaistettua tutkimusta eli sellaista tutkimusta, jossa olisi ollut mukana vertailuryhmä.

Vaikka hoito on kokeellista, monet lääkärit ovat ottaneet sen omakseen.

- Korvalääkärit ovat sitä mieltä, että he tuntevat tämän hoidon hyvin ja uskovat siihen tietyissä potilasryhmissä. He harkitsevat sitä jo ihan ensivaiheen hoitona, huomauttaa Bonecan Oy:n hallituksen entinen puheenjohtaja Seppo Pakkala.

Hoito saattaa jäädä pysyvästi jäihin

Neuvottelujen osapuolet ovat selvästi kiusaantuneita siitä, että hoidon pysähtyminen tulee julkisuuteen. Sekä VTT että HUS vakuuttavat tähtäävänsä siihen, että toiminta saadaan nopeasti taas käyntiin.

VTT:n teknologiapäällikkö Timo Vanttola kuitenkin myöntää, että hoitojen loppuminen reaktorilla kokonaan on sekin mahdollista.

- Ei sitä voi täysin pois sulkea, koska elämme nyt hyvin epävarmaa tilannetta. Toivomme, että saisimme tähän pitkäaikaisen ratkaisun ja merkittävän sitoutumisen kaikilta osapuolilta.

Vanttola korostaa sitä, että VTT on tässä vaiheessa vain palvelun tuottaja, ei toiminnan rahoittaja.

- Ennen kaikkea lääketieteellisen sektorin on löydettävä ratkaisu, miten tämä voidaan hoitaa. Mehän joudumme järjestämään asian niin, että kulut tulevat katetuiksi.

Mitä itse ajattelet siitä, että Suomessa voi olla joku potilas, joka hyötyisi hoidosta, mutta ei nyt saa sitä?

- Se on tietenkin hyvin ikävä tilanne. Meillä ei tietenkään ole tällaisia yksittäisiä tapauksia tiedossa, joten emme osaa ottaa henkilöasioihin kantaa, mutta ymmärrän kyllä, että potilaan kannalta tilanne on hyvin valitettava, Vanttola toteaa.

Liian vähän potilaita - Saudi-Arabiassa kiinnostusta

Yhtenä ongelmana on ollut pään ja kaulan alueen syöpää sairastavien potilaiden rajallinen määrä Suomessa.

- Nyt tietysti tähtäämme siihen, että pystyisimme tekemään yhteistyötä ulkomaalaisten sairaaloiden kanssa. Näin voisimme saada tutkimukseen enemmän potilaita ja sitä kautta enemmän tutkimusnäyttöä, Bono kertoo.

Yhtiö yritti viime hetkillä saada yhteistyökumppanin Saudi-Arabiasta. Sen avulla potilaiden määrää olisi saatu kasvatettua.

- Tutkijat esittelivät tutkimustuloksia Saudi-Arabiassa ja muutaman viikon kuluttua paikallisen sairaalan johtaja tuli tutustumaan hoitoon Suomessa. Jos suunnitelmat olisivat toteutuneet, se olisi kaksinkertaistanut potilasmäärämme, Pakkala kertoo.

Sitä ennen loppui kuitenkin omistajien eli Sitran, VTT Venturesin ja HYKS-instituutin kärsivällisyys. Saudit ovat Pakkalan mukaan edelleen kiinnostuneita yhteistyöstä, jos toiminta käynnistyy uudestaan.

Bonecan entinen nokkamies harmittelee, että Suomessa on vaikea saada pitkäjänteistä rahoitusta kohteeseen, jonka mahdollinen tuotto on kaukana tulevaisuudessa. Tässä tapauksessa ei auttanut edes se, että mukana oli isoja, julkisia rahoittajia.

- Nykyään etsitään enemmän Angry Birdsin kaltaisia sijoituskohteita. Rahat halutaan saada nopeasti takaisin, mieluiten moninkertaisena, Pakkala hymähtää.

Katso Salla Vuorikosken juttu:

Lue myös:

(4.3.2011)