Onko laiton lakko oikeasti laiton? Syksyllä on sopimusshoppailun aika

Se tiedetään, että työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluista ei tule helppoja. Tuntemattomampi mutta vähintään yhtä vaikea neuvottelu käydään työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän uudistamisesta.

Siitäkin pitäisi löytää ratkaisut vielä tämän vuoden aikana.  Nämä neuvottelut ovat vaikeita sen vuoksi, että vain työantajat haluavat selkeitä muutoksia. Työntekijäpuolelle nykyisetkin pelisäännöt kelpaisivat ilmeisen hyvin.

Työantajapuoli haluaisi reippaan korotuiksen laittomista lakoista määrättäviin sakkoihin ja myös kohtuuttoman suuret tukilakot tulisi kieltää.

Työntekijäpuoli tuo neuvottelupöytään ainakin "sopimusshoppailun" ja työehtosopimusten alittavien palkkojen kriminalisoinnin.

Syksyllä kupit menivät nurin, kun lähes koko Suomen kuljetusala oli menossa tukilakkoon saksalainen LSG:n päätettyä siirtää Finnairin ateriapalvelu Palvelualan työnantajista majoitus- ja ravintola-alalle, jossa olisi ollut tarjolla halvempi työehtospimus. Kiista oli kaataa koko keskitetyn palkkaratkaisun.

Työntekijäpuoli syytti työantajaa sopimusshoppailusta ja työnantajapuoli työntekijäjärjestöjä kohtuuttoman suureksi paisuneesta ("kiristyslakko") tukilakkouhasta. Lopulta työnantaja antoi periksi.

Viime viikonloppuna päättyi Uudenkaupungin Finnproteinin tehtaalla viisi viikkoa jatkunut laittomaksi tuomittu lakko. Työtuomioistui ehti määrätä työntekijä-järjestöille yhteensä 30 000 euron hyvityssakot, mikä sekään ei estänyt työtaistelua.

Kyse oli palkkariidasta kesken voimassa olevien työehtosopimusten. Tässä tapauksessa työnantajapuoli taisi voittaa.  

+   +   +

Viime vuodet Suomen työmarkkinoilla on elelty rauhallista aikaa. Takana on kaksi harvinaisen kattavaa (raami- ja työllisyys- ja kasvusopimus) ja hyvin pitänyttä palkkasopimusta. Ja niiden vuoksi ei juuri ole lakkoiltu.

Työnantajia närästää kuitenkin korpilakkoilu, joka elää ja voi hyvin suuren julkisuuden ulkopuolella. Elinkeinoelämän Keskusliiton laskelmien mukaan viime vuonna maassa oli 125 lakkoa tai lakonuhkaa ja niistä laittomia oli 90 prosenttia. Vain pieni osa näistä lakoista liittyi meneillään olleisiin työehtosopimusneuvotteluihin.

Yleensä nämä työtaistelut liittyivät yt-neuvotteluihin, eli yrityksen henkilökunnan vähennyksiin.

Vertailun vuoksi; Ruotsissa oli viime vuonna yhdeksän lakkoa ja niistä vain yksi oli laiton.

+   +   +

Palkansaajajärjestöille lakkosakkojen korottaminen ja esimerkiksi tukilakkoilun rajoittaminen on vaikea pala nieltäväksi. Lakko-oikeus kaikissa muodoissaan on pyhä ja korvaamaton. Eli syntyykö riittävää painetta tähän neuvottelupöytään?

Uskon, että jonkinlainen ratkaisu tästäkin työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän uudistamisesta saadaan aikaan. Jos laittomien lakkojen rajoittamisasiassa ei päästä eteenpäin, saattaa EK:n houkutteleminen vielä kerran tupo-pöytään olla vaikeaa.

Veikkaankin, että keskusjärjestöjen puheenjohtajat istuvat ensi syksynä neuvottelupöytään, jossa sovitaan samaan aikaan sekä eläkeratkaisu että neuvottelujärjestelmän uudistaminen ja hahmotellaan vielä jatkoa työllisyys- ja kasvusopimukselle.

Tämähän on sitä suomalaista sopimusshoppailua parhaimmillaan.