Swanljung: Työajan yleistä lyhentämistä valmisteltava

STTK:n puheenjohtaja Esa Swanljung (sd.) esittää, että vuoteen 2000 mennessä Suomen pitäisi valmistella oma malli työajan yleiseksi lyhentämiseksi.

Swanljungin mukaan Suomessa on otollinen aika käydä työaikakeskustelua. Hän viittaa muissa Euroopan maissa kuten Ranskassa ja Italiassa tehtyihin ratkaisuihin työajan lyhentämiseksi.
-Kun tupo-ratkaisu kantaa tammikuuhun 2000, siihen mennessä Suomessa tulisi valmistella Suomen malli työajan yleiseksi lyhentämiseksi, Swanljung sanoo.

Toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK esitteli liittovaltuuston kokouksessaan työllisyysteesinsä, joissa järjestö linjaa työllisyystavoitteitaan ja toimenpiteitään lähivuosina. Teesit eivät sisällä täsmällistä lukua siitä, kuinka paljon yleistä työaikaa pitäisi STTK:n mielestä lyhentää.

Swanljungin mielestä lisäpaukkuja työttömyyden hoitoon tarvitaan, vaikka ns. työllisyystupot ovat parantaneet tilannetta. Swanljungin mukaan STTK:n jäsenistön työttömyysprosentti on laskenut alle kymmenen, mutta rakennusalan teknisistä joka viides on työttömänä ja pankkiväestä 17 prosenttia.

STTK toi viime keväänä 35 tunnin mallin julkisuuteen Suomessa. Työnantaja tyrmäsi keskustelun pohjaksi tarkoitetun ehdotuksen. Viime syksyn tupo-pöydässä työajan yleisestä jakamisesta ei neuvoteltu.

TT:n Riski: Työajan lyhentäminen epärealistista

Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton TT:n johtaja Seppo Riski katsoo, että yleiseen työajan lyhentämiseen ei ole mahdollisuuksia. Riskin mukaan vuosityöaika on Suomessa teollisuusmaiden lyhimpiä.
-Puheet siitä, että Suomessa voitaisiin lyhentää työaikaa ovat epärealistisia, eikä niitä olekaan viime aikoina esittänyt palkansaajajärjestöistä kuin STTK, Riski sanoo. Riski huomauttaa, että työn määrä ei lisäänny työaikaa rajoittamalla.
-Työllisyydestä huolehtiminen edellyttää kilpailukyvyn ylläpitoa, joustavia yritystason ratkaisuja ja kaikkien työaikamuotojen laajaa käyttöä, Riski sanoo. Riskin mukaan yritykselle työajan lyhentämisestä aiheutuisi kustannuksia, vaikka ansiotaso muuttuisi työaikaa vastaavasti.
-Lisähenkilöstön perehdyttäminen, koulutus ja ammattitaidon ylläpito merkitsevät lisäkustannuksia, Riski sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat