Trial International -järjestö on vinkannut viranomaisille muun muassa gambialaisen kuolemanpartion jäsenen ja Syyrian presidentin sukulaisen olinpaikat.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja Gazan sota ovat nostaneet sodankäyntiä koskevat säännöt jälleen julkiseen keskusteluun. Aiempien sotien ja konfliktien jäljiltä kulkee vapaana ihmisiä, joita epäillään sodan sääntöjen rikkomisesta, siis sotarikoksista.
Sveitsiläinen Trial International -järjestö on jäljittänyt näitä henkilöitä ympäri maailman yli 20 vuoden ajan. Trial-järjestön toiminta perustuu siihen, että sotarikosten tyyppisissä rikosepäilyissä epäiltyjen kiinniotot ja oikeusprosessit voidaan käynnistää missä päin maailmaa tahansa epäillyn kansallisuudesta tai epäiltyjen rikosten tekopaikasta riippumatta.
Samojen kansainvälisten sopimusten nojalla myös suomalaisviranomaiset ovat voineet ryhtyä selvittämään Ukrainassa sotarikoksista epäillyn Voislav Tordenin tekemisiä sen jälkeen, kun Suomen korkein oikeus totesi, ettei häntä voida luovuttaa Ukrainaan maan vankilaolojen vuoksi.
Tälläkin hetkellä noin 15 Trialin ilmoittamaa tapausta on viranomaisten käsiteltävänä Saksassa, Sveitsissä, Ranskassa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.
– Heitä on satoja ellei tuhansia pelkästään Euroopassa. Kysymys onkin, että miten pystymme paikantamaan heidät, järjestön toimitusjohtaja Philip Grant sanoo uutistoimisto AFP:lle.
Marraskuun lopulla päätöksensä sai yksi sotarikollisjahti, kun Saksassa tuomioistuin antoi elinikäisen vankeusrangaistuksen gambialaisen Junglers-kuolemanpartion jäsenelle Bai Lowelle. Hänet tuomittiin murhasta, murhan yrityksestä sekä rikoksista ihmisyyttä vastaan, kun hän toimi diktaattori Yahya Jammehin vastustajia surmanneen ryhmän kuljettajana 2000-luvun alkuvuosina.
Oikeusprosessi sai alkunsa siitä, että Trial ja muut kansalaisjärjestöt olivat Saksan syyttäjiin yhteydessä vuonna 2019, kun ne olivat saaneet tiedon Lowen oleskelusta Saksassa.
Roolinsa myös tuurilla
Kun Trialin tietoon tulee todistusaineistoa, kuten kuvamateriaalia, epäiltyjen sotarikollisten läsnäolosta jossakin valtiossa, he toimittavat tietonsa maan viranomaisille. Viranomaisten päätösvallassa on ratkaista, ryhtyvätkö he tiedon saatuaan toimiin.
Trial saa tietoja epäillyistä sotarikollisista ja heidän olinpaikoistaan tiedonantajilta, toimittajilta sekä muiden kansalaisjärjestöjen kautta. Mutta roolinsa on myös sattumalla.
Joskus epäilty ja hänen uhrinsa ovat kohdanneet toisensa kadulla tai esimerkiksi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa.
– Kymmenen vuotta sitten maanpaossa eläneet algerialaiset kertoivat meille nähneensä maansa entisen puolustusministerin Khaled Nezzarin poistuvan pankista Genevessä, Grant kertoo.
Algerian sisällissodan alkamisen aikaan puolustusministerinä toiminutta Nezzaria vastaan nostettiin syytteet rikoksista ihmisyyttä vastaan elokuussa.
Samaan tapaan noin vuosikymmen sitten Genevessä asuneet syyrialaiset kertoivat Trialille, että Syyrian presidentti Bashar al-Assadin sedän Rifaat al-Assadin oli nähty majoittuvan yhdessä kaupungin loistohotelleista. Viime vuonna Sveitsin viranomaiset viimein etsintäkuuluttivat Rifaat al-Assadin vuonna 1982 tapahtuneisiin syyrialaisen Haman kaupungin joukkomurhiin liittyvistä sotarikoksista.
Trial ei tee ilmoituksia epäillyistä sotarikollisista, jos nämä saapuvat Sveitsiin rauhanneuvotteluihin. Tällainen toiminta voisi uhata itse neuvotteluja ja neuvotteluiden tavoitteita, Grant sanoo. Sveitsissä sijaitsee useiden kansainvälisten järjestöjen toimipisteitä, kuten YK:n alaisia organisaatioita ja Punainen Risti.
Pinochetin kiinniotto inspiraationa
Philip Grant kertoo, että sytykkeenä Trialin toiminnalle olivat vuoden 1998 tapahtumat, kun Chileä hallinnut diktaattori Augusto Pinochet pidätettiin Lontoossa. Neljä vuotta myöhemmin alkoi järjestön toiminta, jota Grant luonnehtii oikeusjärjestelmän kirittämiseksi.
– Oikeudesta riittää paljon puhetta, mutta hyvin harva todellisuudessa ponnistelee oikeuden toteutumisen ja uhrien korvausten eteen, Grant sanoo.
Sotarikollisten jahtaaminen on vain osa työstä, jota Trial tekee. Järjestö on edustanut yli 8 000:aa uhria erilaisissa tuomioistuimissa, ollut mukana noin sadassa oikeudenkäynnissä ja kouluttanut tuhansia oikeusasiantuntijoita.
Se toimii myös sotaa käyvissä maissa ja konfliktista toipuvilla alueilla – nyt aikomuksena on käynnistää ohjelma Ukrainassa. Yksityisen rahoituksen lisäksi sen toiminnan rahoittamiseen osallistuvat muun muassa YK ja EU, minkä avulla järjestö tarjoaa sotarikosten uhreille ilmaista oikeusavustusta.