Suurten ikäluokkien työkyvyttömyydestä jopa 160 miljardin lasku

Suomi on kansainvälisissä työeläketilastoissa kyseenalaisessa kärkikastissa. Työeläketurvaa kartuttaneesta 55-64-vuotiaasta väestöstä on eläkkeellä lähes puolet. Vain joka kymmenes jää työstään eläkkeelle lakisääteisessä 65 vuoden eläkeiässä.

Erityistä huolta asiantuntijat kantavat suurista ikäluokista. Ilman toimia vähintään viidesosa suurten ikäluokkien työntekijöistä eli 160 000 henkilöä joutuu ennenaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tämä maksaisi yhteiskunnalle jopa 160 miljardia markkaa.

Työympäristön kehittäjien avuksi on julkaistu myös Kari Rissan toimittama Panosta työkykyyn -kirja ja siihen pohjautuva tietokoneavusteinen koulutusohjelma. Ne antavat eväitä työntekijöiden, johdon ja koko yrityksen työkyvyn kehittämiseen työpaikan koosta tai toimialasta riippumatta.

Työeläkelaitosten liiton toimitusjohtaja Pentti Kostamo odottaa, että laajan koulutus- ja tiedotushankkeen tuloksia olisi näkyvissä jo ennen vuosituhannen vaihdetta. Viidenkympin ikäpaalua kolkuttelevilla suurilla ikäluokilla on hänen mielestään paremmat lähtökohdat työkyvyn säilymiseen kuin aiemmilla sukupolvilla. Jos suurten ikäluokkien työkyvyn ylläpitoon ei puututa, edessä on vääjäämättä eläkemenojen huomattava kasvu.

Yksittäiset tapahtumat eivät työkykyä kohenna

Työkyvyn ylläpidon asiantuntijat korostavat suunnitelmallisuutta, kattavuutta, pitkäjänteisyyttä ja kaikkien osapuolten mukanaoloa. Yksi työnantajan järjestämä kalareissu tai teatteri-ilta vuodessa ei yrityksen työkykyä juuri hetkauta, jos se jää työarjesta irralliseksi piristysruiskeeksi.

Stressin ja kiireen hallinta ovat haaste työkykyä ylläpitävälle toiminnalle siinä missä öykkäröivä pomo, liian kuuma työympäristö tai väärät työasennotkin. Kiire esimerkiksi on tavallisesti osoitus myös siitä, että johtamisessa on puutteita. Toisaalta se voi olla merkki siitä, ettei tieto työpaikalla kulje eikä vuorovaikutus toimi.

Työkyvyn heikkenemistä ja työkyvyttömyyttä ennakoi raskaan fyysisen työn huonojen työolojen lisäksi tukku psykososiaalisia tekijöitä. Niitä ovat esimerkiksi työn yksitoikkoisuus, valvonta ja työhön puuttuminen, ylikuormitus, vaikutusmahdollisuuksien puute, epäonnistumisten ja virhesuoritusten pelko sekä tunnustuksen ja arvonannon puute.

Miljardimenetykset työkyvyttömyydestä

Työkyvyttömyydestä maksavat niin työntekijät kuin työnantajat lakisääteisten eläkemaksujen kautta. Yritykselle työntekijän työkyvyttömyys maksaa sitä enemmän, mitä nuorempana se alkaa. Työkyvyttömyydet rokottavat suuria työnantajia enemmän kuin pieniä. Yli tuhannen työntekijän yritykselle yhden 55-vuotiaan ammattityöntekijän varhaiseläkkeestä rapsahtaa puolen miljoonan markan lasku suoraan yhtiön kassasta työeläkelaitokselle. 40-vuotiaasta työntekijästä vastaava kertalasku on jo lähes miljoonan luokkaa.

Yhteiskunta menettää kymmeniä miljardeja vuodessa sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden vuoksi. Suurten ikäluokkien työkyvyttömyyden hinnaksi yhteiskunnalle asiantuntijat ovat laskeneet 80-160 miljardia markkaa.

Myös työkykynsä menettänyt kärsii. Keskipalkkainen 55-vuotias työntekijä menettää noin 3 500 markkaa kuussa eläkkeelle jouduttuaan. Professori Guy Ahonen on laskenut, että kaikkiaan 55-64-vuotiaat työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneet menettivät viime vuonna yhteensä 13 miljardia markkaa palkan ja eläkkeen erotuksena.

Joka viides eläkkeelle mielenterveyden vuoksi

Työkyvyttömyyseläkkeitä oli viime vuoden lopussa reilut 300 000. Uusia eläkkeitä myönnettiin viime vuonna yli 30 000. Luvussa ovat mukana yksilölliset varhaiseläkkeet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet.

Yleisin lääketieteellisin syy pitkiin sairaslomiin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Viime vuonna kuitenkin jo joka viides ennenaikainen eläkkeelle joutuminen johtui mielenterveyden ongelmista. Etenkin depressiotapausten määrä on moninkertaistunut. Erilaisia vakavia tai jatkuvia psyykkisiä tai psykosomaattisia oireita on todettu viidellä prosentilla nuorista ja 30 prosentilla vanhoista työntekijöistä. Näitä oireita ovat esimerkiksi väsymys, päänsärky, unettomuus, ylirasittuneisuus ja masennus.

Kolmas suuri työkyvyttömyyden aiheuttaja ovat verenkiertoelinten sairaudet. Kun tuki- ja liikuntaelimet rassaavat etenkin ikääntyviä naisia, sydän- ja verisuonitaudeista tärkein sepelvaltimotauti on miesten ongelma.
(STT)