Suurin osa suomalaisista kuuluu perheisiin

Suomalaisista suurin osa kuuluu perheisiin. Perheettömiä on vain vajaa neljännes koko väestöstä.

Tilastokeskuksen mukaan perheitä oli Suomessa viime vuoden lopussa lähes 1,5 miljoonaa. Kaksi kolmasosaa suomalaisista perheistä oli avioparien perheitä. Avoparien perheitä oli noin viidennes ja yhden vanhemman perheitä joka kymmenes.

Käsitys perheestä muuttuu hitaasti

Perinteinen käsitys avioparin ja lasten muodostamasta perheestä on edelleen suomalaisista perhemuodoista suosituin. 62 prosenttia lapsiperheistä on avioparien perheitä. Tutkija Anneli Miettinen Väestöliitosta sanoo, että käsitys perheestä muuttuu hitaasti.

Pitkällä aikavälillä muutoksia kuitenkin tapahtuu. Esimerkiksi avioliitto ja avoliitto alkavat nykyään olla rinnakkaisia muotoja, ja perheen ensimmäinen lapsi syntyy usein avoliittoon. Myös pariskuntana elämisen vaihe on pidentynyt ja lapsia suunnitellaan entistä myöhäisemmässä vaiheessa.

Tilastokeskuksen mukaan perheitä oli Suomessa viime vuoden lopussa lähes 1,5 miljoonaa. Avoparien perheitä oli noin viidennes ja yhden vanhemman perheitä joka kymmenes.

- Uutuudet, kuten rekisteröidyt parisuhteet ovat sen verran marginaalisia, etteivät ne vaikuta valtaväestöön, Miettinen sanoo.

Lapsiperheiden määrä oli edellisvuodesta hieman pienentynyt. Väestöliiton tutkijan mukaan kyse ei kuitenkaan ole vielä muutoksesta.

- Pitkällä aikavälillä lapsiperheiden määrä kaikista perheistä vähenee, koska hedelmöitysikäisten naisten määrä alenee. Vaikka syntyvyys pysyisi suhteellisen korkeana, niin sopivan ikäisen naisväestön määrä vähenee aikaa myöten ja se vaikuttaa myös lapsiperheiden määrään, Miettinen kertoo.

Yksinhuoltajaisien perheet yhä harvinaisia

Uusperheiden määrä on pysynyt tutkija Miettisen mukaan yllättävän vakaana. Tilastokeskuksen tietojen mukaan uusperheitä oli Suomessa viime vuonna yli 50 000.

Miettisen mukaan tutkijoita on yllättänyt se, että uusperheiden osuus ei ole selvästi kasvanut, vaikka eronneisuus on melko yleistä. Uusperheiksi lasketaan perheet, joissa asuu vähintään yksi vain toisen vanhemman alle 18-vuotias lapsi.

Perhemuodoista yksinhuoltajaisien perheet ovat edelleen harvinaisia. Anneli Miettisen mukaan osittain isä-lapsi -perheiden vähyyteen vaikuttaa uusperheiden synty, mutta myös se, että lapset ovat usein ainakin pieninä kirjoilla äitinsä luona.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat