Suuri Suomi vs. Ruotsi vaalikamppailu

Suomessa on viime aikoina äimistelty kansalaisten vaillinaista tietämystä hallituksen kokoonpanosta. Helsingin Sanomien maaliskuussa teettämästä tutkimuksesta ilmeni, että vain vajaa kolmannes suomalaisista osasi luetella hallituspuolueet oikein.

Vaan eipä ole helppoa Ruotsissakaan.

– Tietämystä on mitattu vaalien yhteydessä esittämällä väittämiä siitä, mitkä puolueet ovat istuneet hallituksessa viimeksi kuluneella vaalikaudella. Noin puolet vastasi väärin, valtiotieteen professori Henrik Oscarsson Göteborgin yliopistosta kertoo.

Esimerkiksi vuoden 2006 vaalien yhteydessä tehdyissä mittauksissa vain noin 45 prosenttia vastasi oikein väittämään: Vuosina 2002-2006 Ruotsissa on ollut sosiaalidemokraattinen yksipuoluehallitus.

Kansalaisten tietämys ei ole suoraan vertailtavissa, sillä kysymyksenasettelu on erilainen ja myös järjestelmissä on eronsa. Oscarssonin mukaan tulokset ovat kuitenkin paljastaneet Ruotsissa saman minkä Suomessa: varsinkin nuorten tietämys poliittisesta kentästä on perin heikolla tasolla.

Äänestysinnossa huima ero

Äänestysprosenteissa mitattuna maiden välillä on kuitenkin merkittävä ero. Siinä missä suomalaisista uurnille vaivautui viime eduskuntavaaleissa vajaat 68 prosenttia äänioikeutetuista, Ruotsin viime syksyn valtiopäivävaaleissa äänestysvilkkaus nousi lähes 85 prosenttiin.

Oscarsson arvioi eron johtuvan ruotsalaisesta blokkipolitiikasta ja Suomen hallitusvaihtoehtojen kirjavuudesta.

Suomessa on ollut suuria keskustakoalitioita, eikä ole ollut helppoa äänestää istuvaa hallitusta nurin. Suomessa ei ole ollut vastaavanlaista blokkiasetelmaa kuin Ruotsissa. Täällä asetelma on ollut varsin selkeä kolmissa viime vaaleissa, Oscarsson toteaa.

– On suuria valitsijaryhmiä, jotka ovat hyvin riippuvaisia siitä, että valittavana on kaksi selkeää hallitusvaihtoehtoa.

Osaselityksenä Oscarsson pitää myös Ruotsin vaalien tasaisuutta, mikä ruokkii äänestysintoa.

– Suomessa on toisaalta vaikeampi sanoa, onko vaalitulos tasainen vai ei. Ei oikein tiedetä, miltä koalitiorakenne näyttää vaalien jälkeen.

Oscarsson ei kuitenkaan usko, että äänestäjissä olisi sinänsä sen suurempia eroja.

– Kymmenen vuoden päästä Suomessa asetelma voi yhtä hyvin muistuttaa ruotsalaista ja Ruotsissa voi vastaavasti olla Suomen kaltainen tilanne.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat