Suuri osa teineistä yrittänyt vähentää älypuhelimen käyttöä – "Haluan että se on mun lähellä"

– Se pitää olla mulla koko ajan kädessä. Mun ei tartte koko ajan olla sosiaalisessa mediassa, vaan pitää olla tieto, että mulla on mahdollisuus päästä sinne. Haluan että se on mun lähellä. Mulla on turvallinen olo, kun se on mulla.

Näin luonnehtii suhdettaan älypuhelimeensa 16-vuotias helsinkiläinen Hanna.

Hän sai ensimmäisen älypuhelimensa vuosi sitten. Puoli vuotta hujahti alkuhuumassa, mutta sitten läheisyys alkoi vähän vaivatakin.

– Joku ehkä sanoi, että huomaatko – koko ajan näpräät. Aloin ajatella asiaa, ja sitä kautta olen pystynyt vähentämään käyttöä. En ehkä edes ota laitetta mukaan kaikkialle. Tosin silloin olo on turvaton, paitsi mökillä, jossa unohdan kaiken, mikä on Helsingissä.

Hanna on suitsinut älykännykän käyttöä muun muassa jättämällä laitteen kaappiin koulutunnin ajaksi. Hän on myös antanut puhelimen äidille, jotta voisi lukea rauhassa kokeeseen.

– Jos olen tuijottanut puhelinta pitkään sohvalla ja nähnyt jo kaiken, laitan laitteen pois ja menen seurustelemaan perheen kanssa.

Kaveripiirissä lähes jokaisen suhde älypuhelimeen on yhtä kiinteä.

– Olen tosi samanlainen. Välitunneilla kaikki meistä on kännyköillä. Jutellaan me oikeastikin, mutta aika monella on kännykät aina kädessä.

Kokeile jättää päiväksi kotiin

Teleoperaattori Elisan teettämässä tutkimuksessa yli puolet 15–17-vuotiaista älypuhelimen käyttäjistä oli yrittänyt vähentää käyttöä. Joka neljäs heistä tunsi riippuvuutta laitteestaan. Nuorilla riippuvuuskokemus oli selvästi yleisempi kuin yli 25-vuotiailla. Noin joka toinen sanoi, ettei voisi kuvitella jättävänsä puhelinta kotiin koko päiväksi.

Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeilalla on selitys, miksi juuri nuoret kokevat riippuvuutta älypuhelimesta.

– Sukupolvi on kasvanut sisään laitteisiin, joilla voi olla toisiin yhteydessä vuorokauden ajasta riippumatta. Lisäksi nuorena ikätovereiden merkitys on paljon suurempi kuin vähän vanhempana, jolloin tulee muitakin ihmissuhteita esimerkiksi työelämässä.

Jos on lähetellyt jatkuvasti lyhyitä viestejä ja kirjainyhdistelmiä, niistä kasvaa vanhemmiten ulos.

Korkeilasta on todella hyvä, jos älypuhelimen käyttöä pyrkii säätelemään itse. Silloin voi saada kokemuksen, että puhelimen käyttöön voi vaikuttaa.

Pelkkä puhelin ei tee riippuvuutta

Professorin mukaan älypuhelinriippuvuus ei ole sairaus, vaan enemmänkin uuden median haitallista käyttöä. Näpelöinti tunnilla haittaa koulusuoritusta. Oikeat ihmissuhteet saattavat kärsiä ja keskittymisjänne lyhentyä.

– Se, että riippuvuus menee vaikeaksi, edellyttää muutakin kuin älypuhelimen. Täytyy olla jotain altistavaa, kuten masennus tai ongelmia perheessä.

Hänestä jokaisen kannattaisi jättää älypuhelin päiväksi kotiin ja katsoa, mitä siitä seuraa.

– Voi tulla ongelmallinen tunne.

Itse laite on hyödyllinen

Riippuvuutta kokeneet nuoret kertoivat ikätovereitaan selvästi useammin, että älypuhelimet ovat tehneet elämästä helpompaa. He olivat myös muita optimistisempia tulevaisuuden suhteen.

Professorikin muistuttaa, että laitteista on paljon hyötyä ja etuja. Näin kokee myös Hanna.

– Hoidan viestisovellusten avulla urheiluvalmennukseen liittyvät järjestelyt. Luen paljon uutisia ja seuraan verkkosivuilta tuloksia. Unohtuneen koealueen saan tietää heti, kun kysyn sitä luokkalaisten pikaviestiryhmässä. 

Lue myös:

    Uusimmat