Mainos

Suuri osa aikuisista saa apua vanhemmiltaan

Vanhemmat auttavat yleisesti jo aikuisia lapsiaan. 18-46-vuotiaille lapsille annetaan apuna rahaa, neuvoja ja lastenhoitoa, joiden määrä kuitenkin vähenee huomattavasti lasten iän karttuessa. Eniten tuetaan nuoria, alle 30-vuotiaita lapsia.

Tulokset ilmenevät Väestöliiton uudesta tutkimuksesta Aikuiset avunsaajina. Tutkimuksen ovat tehneet vanhempi tutkija Marketta Ritamies ja tutkija Stina Fågel Väestöntutkimuslaitokselta. Ritamies ei pidä vanhempien avunantoa sinänsä uutena asiana. Sen sijaan hän on hämmästynyt siitä, miten merkittävästi tuettavien ikä vaikutti avunsaantiin.
-Tuki ei mennyt sen mukaan, että oli esimerkiksi eronnut lapsi, vaan ikä määräsi, Ritamies hämmästelee.

Eniten kaikkia tukimuotoja saivat nuoret, alle kolmikymppiset. Rahan ja neuvojen osuus väheni sitä mukaa, mitä vanhemmaksi lapsi tuli. Sen sijaan lastenhoitoapua annettiin vielä 40 vuotta täyttäneistäkin kolmannekselle vastanneista. Ritamies muistuttaa, että tutkimus pyrki selvittämään pelkästään avun yleisyyttä, ei sen määrää. Rahallinen apu saattoi siis olla yhtä hyvin kymppejä kuin kymmeniätuhansiakin.

Tutkimuksen mukaan vain neljäsosa suomalaisista ajattelee, että aikuisilla lapsilla on oikeus odottaa apua vanhemmiltaan. Kuitenkin yli puolet vastanneista sai vanhemmiltaan jonkinlaista rahallista tukea. Tutkija ei osaa sanoa, kuinka paljon lamavuosien vaikutus näkyy tuloksissa.

Jos analysoinnissa jätetään huomiotta lapsen ikä, eniten neuvoja saivat korkeimmin koulutetut ja pienistä perheistä olevat. Rahaa taas saivat etenkin pienituloiset, kaupunkilaiset, Uudellamaalla ja Itä-Suomessa asuvat sekä hyvätuloisten isien lapset. Myös kaukana asuville lapsilleen vanhemmat antoivat usein rahaa, koska he eivät voineet tukea lastaan muuten. Lastenhoitoapua vanhemmat antoivat yleisimmin lähellä asuville ja hyvin koulutetuille lapsilleen. Sukupuoli vaikutti myös avunsaantiin: naiset saivat enemmän kaikenlaista tukea kuin miehet. Myös vanhempien - ennen kaikkea isän - terveys vaikutti paljon siihen, autettiinko lapsia vai ei.

Vanhempien lisäksi tutkimuksessa kysyttiin myös muun suvun, sisarusten ja ystävien merkitystä avunannossa. Vastausten mukaan puolison suvulla on merkitystä lähinnä rahallisen tuen ja lastenhoitoavun antajina. Sisarukset antavat yleisimmin erilaisia palveluja ja ystävät puolestaan lainaavat rahaa, auttavat korjauksissa ja kuljetuksissa sekä antavat neuvoja. Kaukaisemmalla suvulla oli vähemmän merkitystä avun antamisessa.

Tutkimus perustuu kyselyyn, joka lähetettiin 2000:lle 18-46-vuotiaalle. Heistä vastasi runsaat 1100. Vastaajat edustivat melko hyvin vastaavan ikäisten osuuksia koko väestössä.
(STT)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.