Suuret kysymykset edelleen auki ilmastoneuvotteluissa

- Teollisuusmaat ovat täällä liputtaneet yhden uuden ilmastosopimuksen puolesta. EU:n ehdotus on se, että Kioton pöytäkirjan pohjalta rakennettaisiin laajempi uusi sopimus. Se sopimus sisältäisi päästövähennysvelvoitteet sekä kehitysmaille että Yhdysvalloille, joita ei Kioton sopimuksessa ole. Tämä esitys on herättänyt kovia puheita ja hermostuneisuutta kehitysmaiden leirissä. He haluaisivat pitää kiinni Kioton sopimuksesta ja neuvotella siihen jatkoa, kertoo Suomen pääneuvottelija Sirkka Haunia ympäristöministeriöstä.

Yhdysvaltojen lupauksia odotellaan

Neuvottelujen hidas eteneminen johtuu osaltaan siitä, ettei Yhdysvallat ole antanut sitovia päästövähennyslupauksia.

- Yhdysvallat ei voi sitoutua ennenkuin senaatti on tehnyt päätöksen kotimaisesta ilmastolainsäädännöstä ja sitä ei ehkä saada ennen Kööpenhaminan kokousta. Tämä on saanut kaikki neuvottelijat odottavalle kannalle, arvioi erikoistutkija Anna Korppoo Ulkopoliittisesta instituutista.

Tutkijan mielestä tilanne voitaisiin ratkaista niin, että Yhdysvaltain senaatti antaisi neuvotteilijoilleen mandaatin sitoutua kansainvälisellä tasolla uskottaviin päästövähennyksiin. Toinen mahdollisuus on rakentaa sellainen sopimus, jonka alla Yhdysvaltojen erityisvaatimukset voitaisiin ottaa huomioon.

- Yhdysvaltojen osallistuminen Kööpenhaminassa voidaan mahdollistaa Yhdysvalloille räätälöidyn päästövähennyssopimuksen solmimisella. Tällaiseen sopimukseen ei ehkä tarvittaisi senaatin suostumusta, uskoo Anna Korppoo.

Kehitysmaille ja erityisesti Kiinalle Yhdysvaltojen sitoutuminen todellisiin päästövähennyksiin on tärkeää. Koko uusi ilmastosopimus voi kaatua, jos Yhdysvaltoja ei saada mukaan.

- Kokonaisvaltaisen ilmastosopimuksen aikaansaaminen Kööpenhaminaan mennessä on lähes mahdotonta. Jos oikein huonosti menee, Kööpenhaminan tulos voi jäädä poliittisen julistuksen tasolle. Toisaalta, jos sopimus viivästyy muutamalla kuukaudella, ei se tarkoita, että peli olisi kokonaan menetetty, sanoo Anna Korppoo.

Ilmastoneuvottelutkin aiheuttavat päästöjä

Myös ilmastoneuvottelut tuottavat hiilidioksidipäästöjä. Esimerkiksi YK:n syyskuinen ilmastokokous tuotti YK:n tekemien laskelmien mukaan 460 tonnin hiilidioksidipäästöt. Suurin yksittäinen päästölähde olivat osanottajien lentomatkat. YK kuitenkin hyvitti kokouksen aiheuttamat päästöt rahoittamalla intialaista bioenergiaprojektia.

Viime vuonna Puolan Poznanissa pidetyn ilmastokokouksen päästöt olivat 13 000 tonnia. Yhden suomalaisen vuodessa tuottamat hiilidioksidipäästöt on laskettu 13 tonniksi. Poznanin kokouksen päästöt vastaavat siis tuhannen suomalaisen vuoden päästöjä. Kokouksen isäntämaa Puola sitoutui hyvittämään kokouksen aiheuttamat päästöt.

Suomen pääneuvottelijan mukaan ilmastokokouksissa ei yleensä keskustella niiden aiheuttamista päästöistä.

- Nämä kokoukset ovat maille niin tärkeä asia, että tämmöinenkin uhraus täytyy tehdä, että itse kunkin hiilijalanjälki kasvaa. Ei tätä sopimusta kuitenkaan ikuisesti neuvotella, sanoo Sirkka Haunia.

Suomi ei ole kompensoinut Bangokin kokoukseen osallistuvien neuvottelijoidensa lentomatkojen aiheuttamia päästöjä.

- Kööpenhaminan kokoukseen osallistuu meiltä isompi joukko väkeä ja silloin lennot on tarkoitus kompensoida, sanoo Haunia.