Supon Nevala viralta toistaiseksi

Suojelupoliisin päällikkö Seppo Nevala

Sisäministeri Kari Rajamäki on päättänyt, että suojelupoliisin päällikkö Seppo Nevala pidätetään virantoimituksesta heti. Virasta pidättämistä harkitaan uudelleen, kun syyttäjä on tehnyt asiasta päätöksen joko syyttämättä jättämisestä tai syytteen nostamisesta.

Suojelupoliisin päälliköksi Nevalan virasta pidättämisen ajaksi on nimitetty Supon osastopäällikkö Hannu Moilanen.

- Sisäministerin näkökulmasta kyseessä on erittäin valitettava asia. Haluan kuitenkin korostaa, ettei tämän yksittäisen tapauksen vuoksi pidä tuomita koko suojelupoliisia ja sen toimintaa, Rajamäki sanoi eduskunnassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Virasta pidättäminen johtuu sisäministeriön tiedotteen mukaan siitä, että Nevalan epäillään syyllistyneen tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen.

Virantoimituksesta pidättäminen on virkamiesoikeudellinen toimenpide, jolla ei oteta kantaa esitutkintaan tai mahdolliseen syytteeseen. Sillä halutaan ennen kaikkea turvata suojelupoliisin toimintaedellytykset.

Valtion virkamieslain 40. pykälän mukaan virkamies voidaan pidättää virasta rikossyytteen ja sen edellyttämien tutkimusten ajaksi, jos näillä voi olla vaikutusta virkamiehen edellytyksiin hoitaa tehtäväänsä. Suojelupoliisilla on keskeinen asema valtion sisäisen turvallisuuden uhkien torjunnassa.

Päätös KRP:n kuulustelujen pohjalta

Päätös tehtiin kuitenkin sen jälkeen kun sisäministeriössä oli päästy tutustumaan keskusrikospoliisin (KRP) keräämään esitutkintamateriaaliin.

Supoon liittyvän teleurkintahaaran esitutkinta on yhä kesken, mutta kansliapäällikkö Ritva Viljasen mukaan ministeriössä on saatu päätösten teon pohjaksi riittävästi tietoa esitutkinnasta. KRP on toimittanut ministeriöön materiaalin, johon sisältyvät muun muassa Nevalan eiliset kuulustelukertomukset.

Viljanen totesi esitutkinnassa kerätyn aineiston viittaavan näillä näkymin siihen, että epäilyt olisivat johtamassa syytteeseen. Jos syyte nostetaan, virasta pidättäminen jatkunee.

Rajamäki ei ottanut tiistaina kantaa siihen, voiko Nevala vielä palata virkaansa.

Alun perin Nevalan hyllyttämispäätöksen piti odottaa siihen asti, kunnes esitutkinta on valmis. Tutkintaa johtavan valtionsyyttäjän Ari-Pekka Koiviston mukaan tutkinta on valmistumassa ensi viikolla. Vielä tänään Koivisto arveli, että myös Nevalan hyllyttämiseen liittyvän ratkaisun teko lykkääntyisi ensi viikkoon.

Rajamäki: Valvonta on kunnossa

Sisäministeri, kansliapäällikkö ja poliisiylijohtaja Reijo Naulapää keskittyivät tiedotustilaisuudessa vakuuttelemaan, että poliisin valvonta on kunnossa, eikä Supon toiminnassa ei ole havaittu laajempia ongelmia.

- Sisäministeriön näkökulmasta kyseessä on erittäin valitettava asia. Haluan kuitenkin korostaa, ettei tämän yksittäisen tapauksen vuoksi pidä tuomita koko suojelupoliisia ja sen toimintaa, Rajamäki kommentoi Nevalan tapausta.

Sisäministeriö on Rajamäen mukaan viime vuosina tehostanut ns. salaisten pakkokeinojen käytön valvontaa. Käytössä olevan tietojärjestelmän avulla voidaan tarkkailla keskitetysti telepakkokeinojen käyttöä.

- Poliisin laillisuusvalvontaa on tehostettu ja tullaan tehostamaan, lupasi Rajamäki.

Rajamäki huomautti poliisin toiminnan olevan useiden viranomaisten valvonnassa. Hän viittasi kuitenkin mahdollisuuteen, että myös kansanedustajilla voisi olla mahdollisuus saada tietoa Supon tutkinnoista. Ministeri katsoi tämän edellyttävän kuitenkin sitä, että kansanedustajien vaitiolovelvollisuus taattaisiin erityissäännöksin.

Myös Nikulan mielipide huomioon

Nevalan virasta pidättäminen perustui valtion virkamieslain 40. pykälään, jonka mukaan virkamies voidaan pidättää virasta rikossyytteen ja sen edellyttämien tutkimusten ajaksi, jos näillä voi olla vaikutusta virkamiehen edellytyksiin hoitaa tehtäväänsä.

Rajamäki totesi, että Supon päällikön on nautittava tavallista suurempaa luottamusta, joten häneltä voidaan odottaa teoissaan erityisen suurta harkintaa. Siksi tässä tapauksessa kohtalaisen lieväkin rikosepäily tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta voi johtaa hyllyttämiseen.

Rajamäki kertoi, että myös oikeuskansleri Paavo Nikulan mielipide otettiin huomioon päätöstä tehtäessä.

Nevalan ja Supon operatiivisen linjan johtajan Petri Knapen epäillään syyllistyneen virkarikoksiin, koska he mahdollisesti tiesivät alaisensa, Supon aluepäällikön, hankkineen laittomasti teletunnistetietoja Supon tutkinnassa olleesta tapauksesta.

Nevalaa epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja Knapea virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Supo päättää Knapen kohtalosta näillä näkymin torstaina. Häntä odottanee myös virasta pidättäminen.

Nevala on ollut Supon johtotehtävissä lähes 20 vuotta

Seppo Nevala aloitti suojelupoliisin päällikkönä vuoden 1996 lokakuun alusta. Hän tuli tehtävään toimittuaan poliisijohtajana sisäministeriössä viiden vuoden ajan. Nevalalla oli jo ennestään pitkäaikainen kokemus suojelupoliisista. Hän oli Supon apulaispäällikkönä vuosina 1978-91. Virkavuosia suojelupoliisissa on siten kertynyt jo lähes 20.

Nevala on puoluekannaltaan sosiaalidemokraatti. Etenkin hänen arvostelijansa ovat muistuttaneet tästä puolueyhteydestä.

Supon teleurkintaepäily ei ole ainoa kohu, johon Nevala on urallaan joutunut. Hän oli kiivaan arvostelun kohteena myös ulkoasiainneuvos Alpo Rusin ja tämän veljen tannoisten vakoiluepäilyjen yhteydessä.

Viime aikoina julkisuudessa on esitetty yhä pontevampia vaatimuksia suojelupoliisin parlamentaarisen valvonnan lisäämisestä.

Ennen siirtymistään poliisiuralle Nevala toimi eduskunnan virkamiehenä. Hän ehti toimia myös Kalevi Sorsan (sd.) erityisavustajana tämän pääministerikaudella vuosina 1977-78.

Eduskunnasta on noussut muitakin virkamiehiä suojelupoliisiin. Näkyvin siirtyjä on ollut eduskunnan nykyinen pääsihteeri Seppo Tiitinen. Hän toimi toistakymmentä vuotta vuoteen 1990 suojelupoliisin päällikkönä. Sitä ennen hänellä oli jo pitkä ura eduskunnasta.

Nevala on syntynyt 3. marraskuuta 1947. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti. Suojelupoliisi on Suomen turvallisuuspoliisi. Se on erikoistunut valtion turvallisuusuhkien torjuntaan. Henkilöstöä suojelupoliisilla on noin 200.

Suojelupoliisi on Suomen turvallisuuspoliisi

Suojelupoliisi on Suomen turvallisuuspoliisi. Sen keskeisiä tehtäviä ovat vastavakoilu, terrorismin torjunta ja valtion sisäisen turvallisuuden uhkien torjunta. Se osallistuu myös ennalta ehkäisevään turvallisuustyöhön, turvallisuusvartiointiin ja kansainväliseen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan.

Vakoilu on Suomessakin muuttanut muotoaan vuosien saatossa. Nykyisin suojelupoliisin vastavakoilutoiminnassa on entistä keskeisemmällä sijalla teollisuusvakoilun estäminen ja tutkiminen.

Suojelupoliisin julkiseen kuvaan on liittynyt paljon mystiikkaa. Suojelupoliisin työn luonteen vuoksi monista asioista vaietaan edelleenkin. Kuitenkin julkisuuskysymyksissä on viime vuosina tapahtunut selvää edistystä. Aiemmin ei edes suojelupoliisin henkilöstömäärää kerrottu. Nyt poliisin nettisivuillakin kerrotaan avoimesti, että väkeä on noin 200. Määrä on selvästi pienempi kuin esimerkiksi Ruotsin turvallisuuspoliisissa.

Poliisineuvos Seppo Nevala on toiminut suojelupoliisin päällikkönä vuodesta 1996. Suojelupoliisissa on operatiivinen, preventiivinen ja strateginen linja. Linjat jakautuvat edelleen tulosyksiköihin.

"Presidentin poliisi"

Suojelupoliisia on vuosikymmenten saatossa pidetty "presidentin poliisina". Se antaa säännöllisesti presidentille selvityksiä maan turvallisuustilanteesta.

Vielä takavuosina suojelupoliisin päällikkö oli mukana presidentin ulkomaanmatkoilla. Tästä tavasta on jo luovuttu. Suojelupoliisi ei kuitenkaan huolehdi presidentin ulkoisesta turvallisuudesta. Tästä toiminnasta vastaavat poliisin muut yksiköt.

Suojelupoliisi on silti keskeisesti mukana mm. ulkomaisten arvovieraiden ja maan hallituksen turvallisuuden takaamisessa. Suojelupoliisin turvamies on mukana esimerkiksi pääministerin ulkomaanmatkoilla.

Suojelupoliisin edeltäjällä valtiollisella poliisilla on synkkä maine. Sotien jälkeen sisäministeriksi tuli kommunistien Yrjö Leino, ja sitä kautta Neuvostoliiton painostuksesta valpokin miehitettiin kommunisteilla. Julkisuudessa tutuksi tuli käsite "punainen valpo".

Noina "vaaran vuosina" valpo syyllistyi hämärään toimintaan, jopa laittomuuksiin ja moniin ylilyönteihin. Henkilöstömuutokset ja yleisen poliittisen tilanteen muuttuminen loivat tarpeen uudistaa turvallisuuspoliisia.

Uusi suojelupoliisi aloitti toimintansa vuoden 1949 alusta. Väkeä siinä oli vain kolmannes siitä, mitä valpolla oli ollut. Punaisessa valpossa oli henkilöstöä jopa hieman enemmän kuin nykyisessä suojelupoliisissa.

(MTV3-STT)

Lue Sisäministeriön tiedote hyllyttämisestä

Supon omat sivut