Supertiistai ei ehkä tuokaan ratkaisua USA:n esivaaleihin

Yhdysvaltain esivaalien kohtalokkaana pidetty päivä, niin sanottu supertiistai, ei välttämättä tuo ratkaisua presidentinvaaliehdokkaisiin.

Helmikuun viidettä päivää ja sen esivaalirypästä on pidetty ehdottomana takarajana, jolloin ehdokkuudet lyödään lukkoon, mutta tämä on nyt varsin epävarmaa.

Kilpa on hyvin tasainen sekä demokraattien että republikaanien puolella, ja tämä voi johtaa erityisesti demokraateilla siihen, että esivaalitaistelu jatkuu supertiistain jälkeenkin. Syynä siihen on demokraattien omalaatuinen vaalimatematiikka.

Läheskään kaikissa osavaltioissa voittaja ei saa kaikki valitsijamiehiä, vaan niissä on käytössä suhteellinen vaalitapa.

Tiukassa kisassa osavaltioiden valitsijamiehet jakaantuvat ehdokkaiden kesken, vaikka jompikumpi voittaisikin osavaltion enemmistön taakseen. Tämähän tapahtui jo Nevadassa: Hillary Clinton voitti osavaltion, mutta Barack Obama sai enemmän valitsijamiehiä taakseen.

Jättipotteja jaossa

Republikaanien puolella tilanne on yksinkertaisempi, sillä puolueella on paljon enemmän osavaltioita, joissa voittaja saa kaiken. On siis mahdollista, että tilanne ratkeaa republikaaneilla aikaisemmin kuin demokraateilla.

Supertiistaina jaossa on yli kahdenkymmenen osavaltion valitsijamiehet. Joukossa on sellaisia jättipotteja kuin Kalifornia, New Jersey, New York ja Illinois.

Jos kisa jatkuu, niin seuraavat tärkeät etapit ovat vielä helmikuussa Louisiana, Washington, Virginia ja Maryland sekä maaliskuun alun Texas ja Ohio.

Demokraateilla on jaossa supertiistaina 2075 valitsijamiestä. Kaikkiaan valitsijamiehiä on jaossa 4049, ja voittoon tarvitaan siis 2025.

Republikaaneilla on jaossa supertiistaina 1081 valitsijaa. Kaikkiaan jaossa on 2380 valitsijaa, eli voittoon tarvitaan 1191.

(MTV3-STT)