Mainos

Suosikkikirjailija Ilkka Remes harvinaisessa haastattelussa MTV Uutisille: Valtiollinen toimija on yrittänyt vaikuttaa teoksiini

12:07
Remeksen harvinaista erikoishaastattelua puitiin MTV Uutiset Livessä.

Ilkka Remeksen kirjoja on myyty jo yli kaksi miljoona kappaletta. MTV Uutisten harvinaisessa haastattelussa Remes kertoo, miten kirjojen aiheet syntyvät ja mitä hän ajattelee Venäjän nykytilasta.

Remes on ollut vuosikausia yksi Suomen suosituimmista kirjailijoista. Kirjat ovat nousseet ilmestyttyään välittömästi myyntilistojen kärkeen, mutta itse kirjailijasta tiedetään julkisuudessa erittäin vähän.

Pitkän uran aikana Remes on antanut vain yhden televisiohaastattelun, yli 20 vuotta sitten. Kirjailijasta kertovissa jutuissakin käytetään samoja, jo useita kertoja aiemmin nähtyjä kuvia.

Remeksen teoksien yksi perusaihe on ollut Venäjä, ja usein Venäjän kohdistamat toimet joko Suomeen tai muihin maihin. Uusimmassa kirjassaan, Kremlin nyrkki (WSOY), Suomeen on kohdistunut lennokein ja ohjuksin tapahtuva isku.

Harvinaisessa sähköpostitse MTV Uutisille antamassaan haastattelussa Remes kertoo kirjojen syntyprosessista, Venäjän tilasta sekä siitä, miksi hän haluaa pysyä pois julkisuudesta. MTV Uutiset julkaisee Remeksen vastaukset kysymyksiin alkuperäisessä muodossaan.

Minkälaisia työskentelymetodeja sinulla on: mistä ammennat aiheita, yksityiskohtia tai tapahtumakuvauksia?

Seuraan aktiivisesti isoja ja pieniä tapahtumia Suomessa ja maailmalla. Minua kiinnostavat varsinkin uudet ilmiöt.

Keskeisin ammennuksen lähde on kuitenkin mielikuvitus. Pyrin realistiseen kerrontaan, joten keksittyäni tarinan ytimen keskustelen aihepiirin tuntevien ihmisten kanssa kuullakseni näkökulmia, joita perinteisistä lähteistä ei löydä.

Myöhemmin, kun tapahtumat kohtaustasolla ovat konkreettisesti selvillä, kyselen asioita ihmisiltä, jotka ammattinsa tai muun tietämyksensä takia osaavat kertoa vaikkapa mitä on huomioitava, jos joutuu laskeutumaan mereen helikopterilla moottori sammuneena.

Miten perehdyt paikkoihin, joissa romaanisi tapahtuvat? Käytkö itse tapahtumapaikoilla?

Pyrin käymään tapahtumapaikoilla aina kun se on mahdollista. Näin saan myös tekosyitä vierailla kiinnostavissa paikoissa.

Minkälaisia arkisia työskentelytapoja sinulla on ja mistä niin sanottu työviikko koostuu?

Taustatyövaiheessa kerään paljon materiaalia lukemisen lisäksi kuvaamalla, havainnoimalla ja keskustelemalla. Aineiston järkevä järjestely ja arkistointi tuottaa jatkuvasti vaikeuksia.

Taustamateriaalin kerääminen on kiinnostavaa, joten varsinaiseen tarinan tekemiseen täytyy usein käyttää itsekuria.

Työskentelen mielelläni erilaisissa liikennevälineissä, kahviloissa, jonoissa tai oikeastaan missä vain paitsi kirjoituspöydän ääressä istuen. Seisaaltaan työskentely pitää jollain tapaa ajatukset paremmin liikkeessä.

Miten rakennat draaman kaaren tarpeeksi jännittäväksi?

Olen malttamaton tarinoiden seuraaja, joten jos saan tekovaiheessa pidettyä itseni kiinnostuneena tarinan tapahtumista, olen toiveikas, ettei lukijanikaan pääse kyllästymään.

On aivan olennaista olla säästelemättä käänteitä, yllätyksiä, jännitystä ja dramatiikkaa, ja kytkeä ne todellisesta elämästä tuttuihin tapahtumiin. Mielikuvitus on onneksi ehtymätön luonnonvara.

Jos keksin jonkin kiinnostavan juonenkäänteen tai ajankohtaisen tapahtumasarjan, en säästä sitä seuraaviin tarinoihin vaan yritän löytää keinon ujuttaa se tekeillä olevaan kirjaan.

Olen klassisen tarinaelämyksen ystävä ja käytän mielelläni niitä draaman lakeja, jotka ovat esi-isiemme nuotiotulilta saakka hioutuneet toimivimmiksi.

Sokeasti niitä ei kuitenkaan kannata yrittää noudattaa, ja usein intuitio kehottaakin rikkomaan konventioita tavalla, joka tuo sopivaa ristiriitaa ja yllätyksellisyyttä.

Miten suhtaudut yhteiskunnan jatkuvaan digitalisaatioon? Mitä uhkia näet?

Digitalisaatio on ihmiskunnan historian suurimpia edistysaskeleita. Se tuo valtavia etuja ja loputtomasti uusia mahdollisuuksia, mutta myös uhkia ja massiivisten ongelmien riskejä.

Toisaalta uhat liittyvät suoranaisiin tietoturvakysymyksiin, rikollisuuteen ja siihen, millaisia mahdollisuuksia uusi tekniikka tarjoaa esimerkiksi sodankäynnissä.

On myös suuri ero, tarkastellaanko digitalisaation mahdollisuuksia demokraattisessa vai totalitaarisessa yhteiskunnassa.

Miltä Venäjän nykykehitys sinun silmissäsi juuri nyt näyttää?

Kremlin arvaamattomuus kasvaa sitä mukaa kun venäläisten suhtautuminen nykyjohtoon muuttuu kriittisemmäksi, varsinkin nuorten keskuudessa.

Naton ulkopuolella oleville Venäjän lähialueille ei ole eduksi, jos Kremlissä aletaan kokea epävarmuutta ja kansa pitää yrittää yhdistää hallinnon taakse.

Tässä on paradoksi: Venäjän demokratiakehitys olisi suotavaa, mutta samalla se luo Suomelle uhkia.

Ovatko suomalaiset poliitikot ja asiantuntijat tarpeeksi kriittisiä Venäjän suurvaltapolitiikkaa kohtaan?

Monet asiantuntijat puhuvat nykyisin asioista niiden oikeilla nimillä. Poliitikkojen on sinänsä ymmärrettävästi valittava sanansa eri tavalla. Jos itse olisin tasavallan presidentti, en voisi käyttää samanlaista retoriikkaa kuin tarinankertojana.

Vuonna 2017 entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja viittasi sinuun Facebook-kirjoituksessaan, kun hän kommentoi turvallisuuskomitean asiantuntijaryhmän mietintöä. Hän on aikaisemminkin kritisoinut sinua Venäjän demonisoimisesta. Koetko kirjailijana, että poliittinen taho on yrittänyt vaikuttaa sinuun?

Tuomiojan kannattamassa yhteiskuntajärjestelmässä tehtiin rutiininomaisesti toimia, jotka kuuluvat perinteisen kovapintaisen trillerin peruskuvastoon. Sikäli ymmärrän hyvin, että salamurhien tapaisten metodien katsotaan kuuluvan muualle kuin länsimaiseen demokratiaan.

En koe poliittisen tahon yrittäneen vaikuttaa minuun, mutta valtiollisen toimijan kylläkin.

Mitä ajattelet Trumpin tämän hetkisestä suurvaltapoliitikasta?

On tietysti erikoista, että niinkin yllätyksellinen ja arvaamaton henkilö on Yhdysvaltojen kokoisen valtion päämies. Nuo piirteet eivät ole erityisen kaivattuja ulkopolitiikassa. Mutta on silti parempi, että ulkopolitiikan jatkeena käytetään kauppasotia kuin sotia, kuten itänaapurissamme.

Mitä itse luet vapaa-ajallasi?

En ole vähään aikaan juurikaan lukenut vaan keskittynyt ulkotöihin.

Mikä on omista teoksistasi suosikki?

En millään osaa poimia erityistä suosikkia. Pedon syleilyn tekeminen oli ajankuvan takia niin paljon työtä vaativaa, että sen tekeminen on jäänyt mieleen erityisesti. Samoin Pahan perimä kuuluu suuritöisimpiin teoksiini ja siihen sain sisällytettyä erityisen laajan kirjon itseäni kiinnostavia teemoja.

Minkälaista palautetta saat lukijoilta?

Se on myönteistä ja kannustavaa. Jonkin verran minulle tarjotaan ideoita, mutta teen kyllä vain omiin ideoihini perustuvia tarinoita.

Kannustan kaikkia aloittamaan kirjoittamisen, jos tuntuu siltä, että hyvä idea on löytynyt. Antoisampaa harrastusta saa hakea.

Mikä on kustannustoimittajan kannalta omituisin piirteesi kirjaprosessissa?

Luulen, että valmiuteni muutoksiin ja isoihinkin korjauksiin vielä viime hetkillä ennen painoon menoa voi tuntua toisinaan liialliselta.

Mitkä aikaisemmista teoksistasi kirjoittaisit uudelleen, jos pystyisit?

Kaikki.

Miksi juuri trillerit, eikä esimerkiksi romanttinen viihdekirjallisuus?

Minua kiinnostavat asiat, joita trillereissä pääsee käsittelemään. Romanttinen trilleri voisi olla kiinnostava kokeilu, mutta saattaisi olla viisainta ottaa siihen lajityypin tunteva työpari.

Kuinka paljon käytät asiantuntija-apua aiheiden taustoittamiseen tai faktojen tarkistamiseen?

Käytän mahdollisimman paljon asiantuntija-apua. Se tuo itselleni varmuutta ja tarjoaa mielestäni jonkinlaista lisäarvoa myös lukijalle.

Mistä vuosikymmeniä jatkunut suosiosi omasta mielestäsi johtuu?

Yritän tehdä jokaisesta tarinasta paremman kuin edellinen.

Mitä kirjan hyvät myyntiluvut merkitsevät?

Kun näkee paljon vaivaa tarinan tekemisessä, tuntuu tietysti hyvältä, jos mahdollisimman moni uppoutuu siihen. Se, että joku haluaa käyttää tuntikausia aikaansa tarinani sisällä, tuntuu aina yhtä hienolta.

Olet antanut urasi aikana yhden tv-haastattelun, se tapahtui 21 vuotta sitten. Miksi haluat pysyä pois valokeilasta?

Lähtökohtaisesti sanon sanottavani tarinoissani.

Paljastaako kirjailija Ilkka Remes joskus julkisuudessa sen, kuka hän todella on vai jääkö henkilö lukijoille ikuiseksi arvoitukseksi?

En ota jyrkkiä kantoja tällaisissa asioissa, aika näyttää.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja