Suomi valmistautuu 80 prosentin päästövähennyksiin

- Selonteossa esitetään neljä erilaista suunnitelmaa Suomen päästövähennysten toteuttamiseksi. Yhteistä niille on se, että päästöjä leikataan vähintää 80 prosentilla vuoden 1990-tasosta vuoteen 2050 mennessä, kertoo selontekoa valmisteleva hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen (Vihr.).

Samansuuruisia päästövähennystavoitteita on esitetty monissa muissakin maissa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen uusi hallinto tavoittelee samansuuruisia päästövähennyksiä. Muista pohjoismaista Norjalla on kaikkein tiukimmat tavoitteet: maa aikoo olla hiilineutraali vuonna 2030. Ruotsin tavoitteet ovat hivenen Suomea tiukemmat.

Hallituksen päästövähennyskeinoista Oras Tynkkynen ei vielä halua kertoa.

- Niistä kerrotaan syksyllä, kun hallitus julkistaa selonteon. Ainakin energiantuotannon, liikenteen ja asumisen puolelle on lisätoimia tulossa, paljastaa Tynkkynen.

Sähkön kulutus laskee Suomessa

Sähkön kulutus on Suomessa romahtanut viimeisen vuoden aikana. Teollisuuden sähkönkulutus on vähentynyt yli 12 prosenttia. Tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana kulutus on laskenut kahdeksan prosenttia vuoden takaisesta.

- Sähkönkulutus on laskenut nyt enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Mielenkiintoista on se, että edellisen laman aikana sähkön kulutus kasvoi toisin kuin nyt, sanoo Oras Tynkkynen.

Talouden toipuessa sähkön kulutus kääntyy jälleen kasvuun, mutta Tynkkynen uskoo, että kasvu ei yllä entiselle tasolle.

- Metsäntutkimuslaitos on arvioinut, että massa- ja paperiteollisuuden tuotanto vähenee Suomessa vielä kolmanneksella vuoteen 2020 mennessä ja tämä laskee teollisuuden sähkön kulutusta edelleen, arvioi Tynkkynen.

Ilmastonmuutoksen kannalta sähkön kulutuksen laskusuunta on hyvä asia, koska samalla vähenevät myös hiilidioksipäästöt. Kun kulutus laskee, ensimmäisenä vähennetään muunmuassa hiilivoimaloiden käyttöä. Toisaalta uusiutuvien energialähteiden lisäämisvelvoitetta on Suomessa entistä vaikeampi täyttää, jos metsäteollisuutta ajetaan alas. Metsäteollisuuden jäteliemethän muodostavat merkittävän osan Suomen uusiutuvasta energiasta.

- Jos sähkön kulutus kääntyy nousuun ensi vuonna, päädymme noin 90 terawattitunnin kulutukseen vuonna 2020 ja se on kuusi terawattituntia vähemmän kuin hallituksen ilmasto-ja energiastrategiassa arvioitiin. Jos kasvu alkaa vasta 2010, vuoden 2020 sähkönkulutus on 10 terawattituntia aiempia arvioita pienempi. Tämä tarkoittaa jo kymmenesosaa Suomen vuotuisesta sähkön kulutuksesta eli yhden ison voimalan tuotantoa, laskee Tynkkynen.

Hallitus aikoo päivittää sähkön kulutusennusteitaan loppuvuodesta, kun taloustilanteen kehityksestä tiedetään enemmän.