Suomi tunnollinen EU-varojen käytön valvonnassa

Suomi seuraa EU:n rakennerahastosta saatujen rahojen kulkua tunnollisemmin kuin moni muu EU-maa.

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan EU:n rakennerahastosta saatujen tukien tekninen seuranta sujuu Suomessa suhteellisen hyvin.

Huomautettavaa löytyy enimmäkseen siitä, että viranomaiset eivät aina muista kilpailuttaa vaikkapa konsulttifirmojen palveluhankintoja. Tarkastuspäällikkö Jukka Kulonpalo katsoo, että tarjouspyyntöjen unohtaminen rikkoo säännöksiä mutta ei aina välttämättä aiheuta taloudellista vahinkoa.

- Nykyisten hankintasäännösten mukaan tarjous pitäisi pyytää likipitäen aina. Viranomaiset eivät kuitenkaan vaikuta olevan kovin hyvin selvillä tästä asiasta. Ongelma on sama lukuisissa muissakin EU-maissa.

Toinen Suomen epäkohdista koskee erityisesti maakuntien liittoja. Niissä on usein niin niukasti henkilökuntaa, etteivät ne voi noudattaa EU:n määräyksiä, joiden mukaan hankkeisiin liittyvät tehtävät pitäisi täydellisesti hajauttaa. Näin sama ihminen ei saisi esimerkiksi käydä hankekohteessa paikan päällä katsomassa rahojen käyttöä ja ottaa vastaan tilityksiä.

- Tätä ei voida ratkaista muuten kuin palkkaamalla lisää väkeä. Se taas tuskin on mahdollista, Kulonpalo pohtii.

Huonosti toimineita maita ei mainita

VTV selvitti yhdessä seitsemän muun EU-maan tarkastusviraston kanssa, noudattavatko maiden viranomaiset unionin sääntöjä rakennerahastosta myönnettyjen tukien suhteen.

Kartoitus kohdistui ainoastaan tekniseen puoleen eli rahojen liikehdintään viranomaisketjussa sekä siitä tehtyihin dokumentteihin. Tarkastuksessa ei siis tutkittu lainkaan sitä, mitä rahoilla on lopulta saatu aikaan.

Suomessa suurennuslasin alla olivat tällä kertaa Pohjois- ja Itä-Suomen Tavoite 1 -ohjelmat. Ohjelmat ovat saaneet EU-rahoitusta yhteensä lähes miljardi euroa.

Useimmissa maissa seuranta todettiin riittäväksi. Puutteita ilmeni yksittäisissä hankkeissa ja tietyissä maissa. Erikoista maiden yhteisessä tarkastuskertomuksessa on se, että siinä ei mainita nimeltä maita, joissa ongelmia ilmeni.

- Viimeistelyvaiheessa eräs maa vaati, että raportista tuli poistaa mahdollisuus jäljittää valtiot, joissa on moitittavaa toimintaa. Tämä on valitettavaa, mutta tällaista se on. Kaikki eivät halua paljastaa virheitään yhteisissä tarkastuksissa ja jos paljastavatkin, niin mitään huonoa ei saa esittää julkaistavassa raportissa, Kulonpalo kritisoi.

EU:n säännökset ovat epäselviä

Kaikki nyt tehtyyn selvitykseen osallistuneet tarkastusvirastot pitävät rakennerahastoja koskevia säännöksiä epäselvinä. Kulonpalon mukaan ohjeet ovat kyllä yksityiskohtaisia mutta varsin byrokraattisia ja epätarkkoja.

- Ne jättävät tilaa ristiriitaisille tulkinnoille. Tarkastusvirastojen mielestä säännöksiä pitäisi yksinkertaistaa.

Yhteistä julkilausumaa virastot eivät kuitenkaan ole saaneet aikaiseksi.

- Monet eivät halua lähteä näpäyttämään komissiota, Kulonpalo harmittelee.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat