Mainos

Suomi tukee YK:n uudistuspyrkimyksiä

Presidentti Martti Ahtisaari lupasi Suomen täyden tuen YK:n pääsihteeri Kofi Annanin pyrkimyksille uudistaa maailmanjärjestöä. Aamun keskusteluissa ei ollut puhetta Annanin uudistusten yksityiskohdista, mutta keskusteluja selostanut presidentin ulkopoliittinen neuvonantaja Alpo Rusi kertoi, että Suomi tukee Annanin päälinjoja.

Annan on kiteyttänyt tavoitteensa siten, että YK:n pitäisi tehdä vähemmillä voimavaroilla enemmän, ja karsia turhaa byrokratiaa ja toiminnan päällekkäisyyksiä.

Annan on ehdottanut uudistuspaketissaan YK:n operatiivisen johdon vahvistamista, siten että YK:n apulaispääjohtajilla olisi nykyistä suuremmat päätös- ja toimintavaltuudet. YK:n humanitaarista toimintaa johtaisi koordinaattori, jolla olisi laajat valtuudet toimia kun syntyy Pohjois-Korean tai Kongon tapainen kriisitilanne.

Ahtisaari tuki ajatusta ja ilmoitti, että Suomesta voisi löytyä uusiin tehtäviin hyviä ehdokkaita. Nimiä Rusi ei halunnut mainita, mutta mainitsi rauhanturvaamisen ja YK:n yleisen kehittämisen Suomea kiinnostavina aloina.

Pääsihteerille sijainen?

Annan haluaisi myös perustaa pääsihteerin sijaisen toimen, joka tarvittaessa voisi ottaa pääsihteerin paikan. Tällä henkilöllä pitäisi olla vahva hallintokokemus, innovatiivisuutta ja kykyä puolustaa YK-järjestelmää, Rusi luetteli.

Ahtisaari ja Annan tuntevat toisensa niiltä ajoilta, jolloin Ahtisaari oli YK:n apulaispääsihteerinä ja vastasi hallinnon uudistuksista.
-Uskon, että heidän välillään on luottamuksellinen keskustelusuhde, Rusi vakuutti.

Kofi Annan: Ihmisoikeudet korostuvat YK:n toiminnassa

YK:n pääsihteeri Kofi Annan korosti Helsingissä ihmisoikeuksien kasvavaa merkitystä uudistumassa olevan maailmanjärjestön toiminnassa. YK:ssa on oltava tehokas ja yhtenäinen koneisto ihmisoikeuksien ylläpitoa ja edistämistä varten, ja ihmisoikeudet on otettava mukaan kaikkeen YK:n toimintaan, Annan tähdensi Paasikivi-Seurassa pitämässään esitelmässä.

Ihmisoikeustyötä tulee hänen mukaansa myös koordinoida muiden järjestöjen kanssa.
-Tämä on ihmisoikeuksien aikakausi, Kofi Annan sanoi.

Ihmisoikeuksien korostuminen symbolisoi hänen mukaansa kylmän sodan jälkeistä aikakautta yhtä lailla kuin "rautaesirippu" symbolisoi omaa aikaansa. Annanin mukaan tarve suojella ihmisiä ihmisoikeusrikkomuksilta ei ole millään muotoa pienentynyt. Laajat ihmisoikeusrikkomukset ovat leimanneet Euroopassa ja Afrikassa äskettäin käytyjä selkkauksia, hän totesi.

Yhteinen mittapuu

Viimeaikaiset konfliktit ovat Annanin mukaan osoittaneet selvästi, ettei ihmisoikeuksille voi olla yhtä mittapuuta Euroopassa, yhtä Afrikassa. Ihmisoikeusrikkomuksia varten on oltava yksi maailmanlaajuinen mittapuu, ja tästä syystä yhä suurempi vastuu lankeaa Annanin mukaan juuri YK:lle.

YK:n ihmisoikeuksiin liittyvä toiminta on lisääntynyt voimakkaasti 1990-luvulla, ja ihmisoikeuksista on tullut pysyvä osa järjestön rauhantyötä. Annanin mukaan YK on kuitenkin lähinnä reagoinut tapahtumiin sen sijaan että niihin olisi valmistauduttu suunnitelmallisesti ennakolta.

Mary Robinsonilla painoarvoa

YK:n yleiskokous hyväksyi kesäkuussa Irlannin presidentin Mary Robinsonin valinnan YK:n ihmisoikeusvaltuutetuksi. Järjestön ensimmäinen ihmisoikeusvaltuutettu Jose Ayala Lasso erosi maaliskuussa otettuaan vastaan Ecuadorin ulkoministerin salkun.
-Kun valitsin Irlannin presidentin Mary Robinsonin tehtävään, tarkoituksenani oli tehdä kristallinkirkkaaksi se, että asetan ihmisoikeudet hyvin tärkeälle sijalle, Annan sanoi.

Rehn ja Annan keskustelivat Bosnian tilanteesta

YK:n ihmisoikeusraportoija Elisabeth Rehn selvitti Annanille Bosnian rauhankehityksen kärsimiä takaiskuja. Rehnin mielestä Bosniassa on viime aikoina menty enemmän taakse- kuin eteenpäin. Hän kertoi pääsihteerille kuulemistaan väärinkäytöksistä, esimerkiksi sodan aikana vangituista serbeistä, joita on löydetty muslimien pitämistä vankiloista vielä aivan hiljattain.
-Bosniasta muodostuu hyvin hankala kuva. Kuinka me voimme luottaa viranomaisiin tällaisen jälkeen? Rehn kummasteli.

Annanin ja Rehnin keskustelussa tuli esille myös se mahdollisuus, että Rehn esitteli henkilökohtaisesti näkemyksiään Bosnian tilanteesta YK:n yleiskokoukselle. Rehn kommentoi tapaamisen jälkeen yhdysvaltalaisia tv-tietoja, joiden mukaan Britannia, Ranska ja Yhdysvallat kouluttaisivat erityistä iskuryhmää pidättämään sotarikollisiksi epäiltyjä serbejä.
-Olisin valmis siunaamaan tämänkaltaisen teon, sanoi Rehn.

Yhdysvaltain puolustusministeriö kiisti myöhemmin, että amerikkalaissotilaista olisi tällaisessa koulutuksessa.

Rehn kertoi luvanneensa pääsihteeri Annanille olevansa myöhemminkin käytettävissä määräaikaisissa ihmisoikeustehtävissä.
(STT)


Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.