Suomi tavoittelee kehittyneiden rypäleaseiden sallimista

Rypäleaseisiin liittyy humanitaarinen ongelma, sillä jotkut rypäleaseet ne eivät tuhoudu itsestään maastossa.

Suomi tavoittelee rypäleaseneuvotteluissa teknisesti kehittyneiden aseiden sallimista. Lähtökohtana on, että Suomi tarvitsee rypäleaseita puolustuskykynsä ylläpitämiseksi, ja jalkaväkimiinoista luopuminen on yksi olennainen taustatekijä tässä. Rypäleaseneuvotteluja jatketaan ns. Oslon prosessissa ylihuomenna Wienissä.

Neuvottelujen taustalla on rypäleaseisiin liittyvä humanitaarinen ongelma. Jotkut rypäleaseet saattavat olla sellaisia, että ne eivät tuhoudu itsestään maastossa. Tämä taas aiheuttaa miinojen tapaan suuren vaaran tavallisille ihmisille.

- Suomen mielestä ratkaisu siihen ongelmaan on, että näiden aseiden teknistä kykyä tarkastellaan. Jos niissä on riittävät itsetuhomekanismit ja tietyt muut tekniset ominaisuudet, niin silloin jo heti vaikutetaan humanitaariseen ongelmaan, muotoilee Suomen tavoitteita yksikön johtaja Mari Eteläpää puolustusministeriöstä.

Suomi pyrkii siis Eteläpään mukaan siihen, että tiettyjen kehittyneiden rypäleaseiden käytön salliminen on edelleen tarpeellista. Yksi osakysymys neuvotteluissa on juuri, miten määritellään nämä tietyt ominaisuudet.

Neuvotteluja käydään kahdessa eri prosessissa: eräiden tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen piirissä ja ns. Oslon prosessissa. Kummankin prosessin tavoitteena on saada aikaan ensi vuoden loppuun mennessä kansainvälisesti sitova sopimus rypäleaseiden käytöstä. Lähtökohtana on, että sopimus kieltäisi semmoiset rypäleaseet, jotka aiheuttavat kohtuutonta haittaa siviiliväestölle.

Neuvotteluprosessissa on mukana noin 80 maata. Enemmistö näistä maista on Suomen lailla sillä kannalla, että rypäleaseiden täyskieltoon ei ole tarvetta. Wienissä ei vielä sovita mitään lopullista. Kyse on lähinnä mielipiteiden ja näkemysten vaihdosta.

Rypäleaseita käytetään vihollisen etenemisen pysäyttämiseksi tai hidastamiseksi. Rypälepommi voidaan ampua esimerkiksi tykillä. Ammuksen rungosta sinkoutuu suuri määrä tytärpommeja, jotka leviävät laajalle alueelle.

Rypälepommit eivät ole tehokkaita panssariajoneuvoja vastaan. Ne tehoavat kuitenkin hyvin esimerkiksi autosaattueisiin ja sotilasryhmiin. Nykyään käytössä olevista tytärpommeista viitisen prosenttia jää räjähtämättä.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat