Suomi solmii diplomaattisuhteita

Suomi solmii diplomaattisuhteet Salomoninsaarten ja Samoan kanssa. Tasavallan presidentti päätti tänään Suomen puolesta suhteiden solmimisesta.

Päätöstä perustellaan EU:n sekä AKT-maiden eli 71 Afrikan, Karibian ja Tyynen meren maan välille solmitun ns. Lomén sopimuksen uusimisella. Neljäs Lomén sopimus umpeutuu helmikuussa 2000, ja Suomi johtaa sopimuksesta käytäviä neuvotteluja EU:n puheenjohtajamaana. Päätöksen perusteluissa muistutetaan neuvottelujen menestyksekkään läpiviemisen kannalta olevan toivottavaa, että Suomella olisi diplomaattisuhteet neuvotteluihin osallistuvien maiden kanssa.

Suomella on suurlähetystö 73 maassa ja diplomaattisuhteet 168 maahan. YK:ssa on 185 jäsenmaata, joten diplomaattisuhteet ovat Suomella solmimatta ainakin 17 maan kanssa.
-Yleensä diplomaattisuhteet jäävät solmimatta siksi, että solmimiseen ei ole erityistä tarvetta. Kyse on muodollisuudesta, jonka puuttuminen ei häiritse kauppasuhteita eikä turismia, kertoo ulkoasiainneuvos Arto Kurittu ulkoministeriöstä.
-Enää ei pitäisi myöskään löytyä sellaista maata, jonka kanssa Suomi olisi sodassa. Viimeksi tällainen maa löytyi 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa Keski-Amerikasta. Rauhanneuvottelut käytiin ripeästi kaikessa hiljaisuudessa, Kurittu selvittää.

Samoa itsenäistyi Uuden-Seelannin hallinnasta vuonna 1962. Maa on köyhä, vaikka sen talous on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Maassa vallitsee parlamentaarinen järjestelmä ja valtionpäämies on heimopäällikkö Malietoa Tunamafili II. Hänen asemansa on pitkälti muodollinen, mutta hän nauttii suurta arvovaltaa kansan keskuudessa. Todellinen valta on pääministeri Tuilaepa Sailele Malielegaoin johtamalla hallituksella. Samoan väkiluku on 165 000.

Salomoninsaaret tulivat tunnetuiksi toisen maailmansodan taistelutantereena, muun muassa Japanin ja Yhdysvaltain välillä käyty Guadalcanalin taistelu käytiin nykyisen Salomoninsaarten alueella. Saaria asuttaa 390 000 kansalaista, ja se itsenäistyi Britannian alaisuudesta vuonna 1976. Maa kuuluu brittiläiseen kansainyhteisöön, joten kuningatar Elisabeth II on maan muodollinen valtionpäämies.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat