Suomi sai viime vuonna huomautuksen koe-eläindirektiivin puutteellisesta tuomisesta lainsäädäntöön

Suomi sai viime vuonna huomautuksen koe-eläindirektiivin puutteellisesta tuomisesta lainsäädäntöön.

Euroopan komission raporttien perusteella eläinkokeita tehdään unionin alueella yhä valtavia määriä, eläinoikeusjärjestö Animalia kertoo. Jäsenvaltioiden keräämien koe-eläinten lukumäärien perusteella eläinkokeita tehtiin vuosittain miltei 10 miljoonalle eläimelle vuosina 2015–2017.

11 prosenttia eläimistä joutui kokeisiin, jotka aiheuttavat vakavaa kärsimystä.

Lisäksi laitoksissa eli lähes 13 miljoonaa eläintä, joita ei lasketa varsinaisiksi koe-eläimiksi, vaan niitä käytetään esimerkiksi kasvatukseen, eläinkantojen ylläpitoon ja varaeläiminä.

– Vuonna 2010 hyväksytyn koe-eläindirektiivin keskeinen tavoite on eläinkokeiden korvaaminen tieteellisessä tutkimuksessa ja opetuksessa. Nämä raportit osoittavat, että direktiivin tavoitteen saavuttaminen on edelleen kaukainen haave, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo tiedotteessa.

Suomen lainsäädäntö jäljessä

Komissio antoi viime vuonna Suomelle, Tanskalle, Latvialle ja Itävallalle huomautuksen siitä, että koe-eläindirektiivi on tuotu puutteellisesti kansalliseen lainsäädäntöön. Monissa muissakin jäsenmaissa direktiivin henki on jäänyt vajavaiseksi, eikä tarkastuksia koe-eläinlaitoksiin tehdä vaadittua määrää. Raportin mukaan viidessä jäsenvaltiossa ei tehdä lainkaan ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia koe-eläinten olojen selvittämiseksi.

Eläinkokeita tehdään joissain jäsenmaissa myös sellaisissa tarkoituksissa, joille olisi olemassa hyväksytty eläinkokeeton vaihtoehto.

– Direktiivi velvoittaa jäsenmaita panostamaan eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien kehittämiseen. Suomen tulisikin aivan ensimmäiseksi taata Tampereella sijaitsevan vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAMin riittävä rahoitus, jotta eläinkokeetonta tutkimusta saadaan kehitettyä, Kivekäs sanoo.

Euroopan komissio seuraa koe-eläindirektiivin toimeenpanoa viiden vuoden välein.