Suomi sai tahtonsa läpi rekkadirektiiviväännössä

Direktiivistä äänestettiin aamupäivällä Euroopan parlamentin liikenneasioita käsittelevässä valiokunnassa (TRAN). Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n mukaan myönteiseen kompromissiin päästiin tärkeimmässä kysymyksessä, suurempien ajoneuvoyhdistelmien sallimisesta rajanylittävässä liikenteessä. Ratkaisu mahdollistaa nykyisen liikenteen jatkumisen, eli Pohjoismaat, Hollanti, Saksa ja Belgia voivat myös tulevaisuudessa ylittää rajojaan niin sanotuilla moduuliyhdistelmillä.

Direktiiviehdotuksessa on haluttu poistaa moduuliyhdistelmät. Pyrkimyksenä on ollut ajoneuvojen aerodynamiikan, turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden parantaminen. Etenkin Pohjoismaissa direktiiviä vastaan on kamppailtu ahkerasti.

Muun muassa Suomesta voi liikennoidä Tanskaan asti 25,25 metriä pitkillä ja kokonaismassaltaan 60 tonnia painavilla yhdistelmillä. Vain siksi, että ajoneuvotyyppi on sallittu myös Ruotsissa ja Tanskassa.

Valiokunnan ratkaisussa sallittiin yhä myös neljän metrin ylittävä ajoneuvokorkeus Suomen ja Ruotsin kesken sekä mm. Britannian ja Irlannin välillä.

SKAL:n mukaan moduulirekkojen pilkkominen pienempiin yksiköihin ei olisi järkevää taloudellisesti eikä ympäristön kannalta. Kuormien purku ja uudelleenlastaus rajan molemmin puolin tai kahden kuorma-auton kuorman jakaminen kolmeen autoon kasvattaisi yhdistyksen mukaan raskaan liikenteen päästöjä ja kustannuksia.

– Vaikka alkuasetelmat olivat vaikeat, on päätös oivallinen esimerkki siitä, että rakentavalla ja perustellulla edunvalvonnalla ja verkostoyhteistyöllä Suomi voi ratkaisevasti vaikuttaa EU-päätöksiin. Haluaisin kiittää suomalaisia meppejä, joista erityisesti oman poliittisen ryhmänsä esittelijänä toiminut Petri Sarvamaa on tehnyt hartiavoimin töitä moduuliliikenteen säilyttämiseksi, kertoi SKAL:n EU-edunvalvonnasta vastaava johtaja Pasi Moisio.

Valiokunta siunasi ajoneuvojen aerodynamiikkaan myös muutoksia. Ne koskevat lähinnä ohjaamon muotoilua sekä perään asennettavia siivekkeitä. Näillä on tarkoitus pienentää ilmanvastusta, energiankultusta ja polttoainekuluja.

Liikennevaliokunnan päätös menee parlamentin täysistunnon hyväksyttäväksi huhtikuun puolivälissä.

Lopullinen päätös saataneen kesäkuussa.