Suomi saa helpotuksia BSE-testeissä

Suomi saa helpotuksia nautojen BSE-taudin testaamisessa. EU:n komissio esittää, että syrjäisillä alueilla kaikkia itsestään kuolleita nautoja ei tarvitse testata hullun lehmän taudin varalta.

EU:n maatalousministerit hyväksyivät eilen Brysselissä Suomea koskevat lievennykset. Asiasta kertoi maatalousministeri Kalevi Hemilä (sit.).

Poikkeusta koskevassa lausumassa EU:n komissio esittää, että kaikissa tapauksissa ei tarvitse testata tilalla kuolleita nautaeläimiä. Tämä koskee syrjäisiä alueita, joilla eläinten tiheys on alhainen. Suomea ei mainita tekstissä, mutta Hemilä kertoi asian koskevan nimenomaan Suomea. Hemilän mukaan alue tulee myöhemmin päätettäväksi, mutta hänen mielestään siihen pitäisi sisältyä muun muassa Kainuu, Koillismaa, Lappi ja Pohjois-Karjala.

-Se auttaisi jo paljon, Hemilä sanoi tiistaina Brysselissä.

Mikäli lievennystä ei olisi hyväksytty, Suomessa olisi jouduttu testaamaan kaikki itsestään kuolleet yli 30 kuukauden ikäiset naudat vuoden ajan ensi vuoden heinäkuun alusta lähtien.

Suomella on myös edelleen mahdollisuus saada lisävakuudet lampaan scrapien eli lampaan BSE-taudin torjunnassa, kertoi osastopäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä. Suomi voi asettaa lisävaatimuksia lampaille, jotka tuodaan muista EU:n jäsenmaista Suomeen.

-Miten lisävaatimukset käytännössä lammaskatraille asetetaan, siitä tulemme vielä keskustelemaan, Husu-Kallio sanoi.

Suomea koskevat poikkeukset ovat osa vuodesta lainsäädäntöpakettia, jota valmisteltiin Suomen puheenjohtajuuskaudella. Pakettiin kuuluu asetus BSE-taudin ehkäisytoimista ja scrapieta koskevan direktiivin muuttaminen. Suomi luokiteltiin Ruotsin ja Itävallan kanssa alhaisen BSE-riskin maaksi EU:n naudanlihan hallintokomitean päätöksessä, joka velvoittaa Suomen ja muut maat testaamaan vain riskiryhmään kuuluvat naudat. Muissa maissa on testattava puolen vuoden ajan kaikki yli 30 kuukauden ikäiset naudat.

Elämiä tuhotaan kysynnän puutteessa

Julkisuudessa on tähän asti rinnastettu eläinten hävittäminen ja testaukset vaihtoehtoisina toimina. Hemilä kertoi EU-komissaari Franz Fischlerin todenneen, että eläimiä on joka tapauksessa hävitettävä lihan pudonneen kysynnän takia. Fischler sanoi, että jos tuhoamisohjelmista tingitään, joudutaan markkinoiden takia tekemään joitain muita, vielä kalliimpia toimia. Suomea tuhoaminen ei koske.

-Naudat tuhotaan, koska kulutus on pudonnut ja markkinaongelmat ovat erittäin suuret yhteisön alueella, Hemilä totesi. Esimerkiksi Britanniassa on hävitetty noin 4,5 miljoonaa nautaa vuodesta 1996 lähtien.

EU: Vasikanrehun rasva riskitöntä

EU:n tieteellinen komitea ryhtyy Saksan pyynnöstä tutkimaan, aiheuttaako sian- ja naudanrasvan käyttö vasikoiden rehussa terveysriskejä eläimille tai ihmisille. EU:n asettaman luulihajauhon laajan käyttökiellon jälkeen Saksa kielsi myös eläinrasvan käytön nautojen rehuissa, mutta muissa maissa vastaavaa päätöstä ei ole tehty.

EU:ssa ei rinnasteta rehuissa käytettävää eläinrasvaa lihaluujauhoon, kertoi Husu-Kallio tiistaina. Nykyisen tieteellisen tietämyksen mukaan rasvalla ei ole yhteyttä BSE-taudin leviämiseen. Tartunnan lähteenä pidetään luulihajauhoa, johon oli joutunut scrapieta sairastaneiden lampaiden teurasjätettä.

-Jos jotakin epäilyjä rasvan ja BSE:n yhteyteen olisi, niin kaikki kielto- ja tiukennuspäätökset olisi asetettu myös rasvalle, vakuutti Husu-Kallio.

Rasvan käytön ehtona on, että se on peräisin terveistä eläimistä. Suomessa yksi vasikanrehun valmistajista on Suomen Rehu, joka käyttää rehuissa pääasiassa kasvisperäistä rasvaa. Joissakin rehuissa käytetään rasvaseosta, jossa on myös eläinperäistä rasvaa, kertoi yhtiön kehitysjohtaja Asko Haarasilta. Haarasillin mukaan yhtiön tuotteista 10 - 20 prosenttia on sellaisia rehuja, jotka sisältävät kotimaista alkuperää olevaa eläinrasvaa.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat