Suomi ryhtyy puheenjohtajuuden jälkeen EU:n sotilaspäivystäjäksi

Suomen EU-velvollisuudet eivät lopu puheenjohtajuuskauden päättymiseen vuoden vaihteessa. Samalla kun puheenjohtajan nuija siirtyy Saksalle, alkaa suomalaisen sotilasosaston puolen vuoden mittainen päivystysvuoro osana EU:n taisteluosastoa.

Noin 160 hengen vahvuinen suomalaisosasto on osa noin 1500 hengen taisteluosastoa, jonka loput jäsenet tulevat Saksasta ja Hollannista. Suurin osa suomalaisista - noin 120 henkeä - kuuluu niin sanottuun suojauskomppaniaan, jonka tehtävänä on osaston esikunnan ja huoltokuljetusten suojaaminen.

Suojauskomppanian ohella suomalaisia toimii tiedustelu-, lääkintä-, sotilaspoliisi- ja esikuntatehtävissä.

Saksa panostaa osastoon yli tuhat miestä, muun muassa vuoristojääkäripataljoonan. Hollantilaiset puolestaan vastaavat osaston huolto- ja tukitoiminnoista.

Taisteluosaston on oltava jatkuvassa valmiudessa, sillä sen on kyettävä aloittamaan toimintansa operaatioalueella kymmenessä päivässä.

Suomalaisen suojauskomppanian on oltava erityisen hyvässä lähtövalmiudessa, sillä se siirtyy ensimmäisenä kohdealueelle suojaamaan taisteluosaston pääosien saapumista.

Tiivis päivystystahti

Suomalais-saksalais-hollantilaisen taisteluosaston ohella tammi-kesäkuussa päivystää myös ranskalais-belgialainen taisteluosasto. Taisteluosaston osana päivystäminen tulee olemaan tuttua suomalaisille, sillä seuraava päivystysvuoro on luvassa jo vuoden 2008 alkupuoliskolla.

Tuolloin Suomi muodostaa taisteluosaston yhdessä Viron, Ruotsin ja Norjan kanssa. Suomi osallistuu pohjoismaiseen taisteluosastoon näillä näkymin noin 220 miehellä.

Puolustusministeriön viestintäjohtaja Jyrki Iivonen kiistää väitteet, että Suomen tiivis päivystystahti EU:n taisteluosastossa olisi esiharjoittelua Suomen Nato-jäsenyyttä varten.

- Tähän alkuun nyt sattui kaksi päivystysvuoroa lyhyen ajan sisällä. Seuraava vuoro on sitten vasta ensi vuosikymmenellä, Iivonen sanoo. Hän muistuttaa, että vuosittain koottavaan neljään taisteluosastoon osallistuu toistakymmentä maata, joten päivystysvuoro osuu kunkin maan kohdalle parin kolmen vuoden välein.

Kun taisteluosastoon osallistumisesta keskusteltiin eduskunnassa, vasemmistoliiton edustajat vaativat kovaan ääneen YK:n mandaattia taisteluosaston operaatioille. Mandaattipakkoa taisteluosastolla ei ole, mutta Iivosen mukaan se osallistuu vain "YK:n hengen mukaisiin operaatioihin".

Mandaattipakon puuttuminen johtuu Iivosen mukaan käytännön syistä, sillä YK:n päätöksenteko saattaa ajoittain olla verrattain kiemuraista. Esimerkiksi Makedonian rauhanturvaoperaatiosta YK joutui aikoinaan luopumaan, kun Kiina närkästyi Makedonian liian lämpimästä Taiwanin-politiikasta.

Toiminta-alueena todennäköisesti Afrikka

Taisteluosaston toimintasäteeksi on kaavailtu 6000 kilometriä Brysselistä, mikä kattaa alleen päiväntasaajan pohjoispuolisen Afrikan ja Lähi-idän aina Afganistania myöten. Todennäköisimpänä toiminta-alueena on pidetty Afrikkaa, sillä Lähi-idän ja Keski-Aasian kahinoissa tarvitaan suurempia muskeleita.

Afrikassa on viime aikoina ollut levotonta muun muassa Sudanissa ja Afrikan sarven alueella. Niin ikään Kongon tilannetta pidetään edelleen herkkänä.

- Lähi-idän konfliktit ovat sotilaallisesti niin vaikeita, että siellä 1500 miehen taisteluosastolla ei ole juuri mitään merkitystä. Jos ajatellaan Irakia, Afganistania tai Libanonia, niin tarvitaan kymmeniä tuhansia miehiä, Iivonen arvioi.

Iivosen mukaan taisteluosastotermi on tässä yhteydessä hieman harhaanjohtava, sillä joukkoa ei käytetä yksinomaan sotilaalliseen toimintaan. Se voi osallistua myös esimerkiksi humanitaarisen avun perille toimittamiseen luonnonkatastrofien uhreille.

(MTV3-STT)