Suomi puolustelee miinojen käyttöä

Ongelma on toisaalla. Tätä mieltä ovat ulko- ja puolustusministeriö, jotka kertoivat tänään Suomen suhtautumisesta jalkaväki- eli henkilömiinoihin. Jalkaväkimiinat nousivat puheenaiheeksi jälleen viikonvaihteessa, kun Ruotsin puolustusministeri Thage G. Peterson ehdotti, että Ruotsi luopuisi kokonaan jalkaväkimiinoista ja tuhoaisi myös miinavarastonsa.

Ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Pertti Torstila korosti jälleen, että miinat ovat olennainen osa Suomen puolustusjärjestelmää. Suomi tarvitsee pitkien maarajojensa takia monenlaisia asejärjestelmiä, hän perusteli. Torstilan mukaan Suomi tavoittelee kuitenkin pitemmällä tähtäimellä miinojen kansainvälistä täyskieltoa. Pitävän sopimuksen syntyminen vie joka tapauksessa oman aikansa. Se voidaan käyttää vaihtoehtoisten järjestelmien kehittämiseen.

Myös neuvotteleva virkamies Pauli Järvenpää puolustusministeriöstä oli sitä mieltä, että miinoista luopuminen murentaisi osan Suomen puolustusjärjestelmästä. Vaihtoehtoiset ratkaisut maksavat vähintään satoja miljoonia markkoja, joten ne eivät ole olleet käden ulottuvilla.

Miinakeskustelu kiihtynyt viime vuosina

Keskustelu miinoista on kiihtynyt viime vuosina, kun järkyttävät kuvat ovat levinneet maailmalle kansainvälisistä kriisipesäkkeistä. Jalkaväkimiinojen täyskieltoa vaatii nyt yli 30 maata, kun joukossa oli pari vuotta sitten vain kaksi valtiota.

Kansainvälinen keskustelu koskee juuri jalkaväkimiinoja eli henkilömiinoja, jotka laukeavat 1-1,5 kilon painosta. Esimerkiksi entisen Jugoslavian alueelle niitä on kylvetty 6-7 miljoonaa. Panssarimiinan laukeaminen edellyttää 100-300 kilon kuormitusta.

Torstila vakuutti moneen otteeseen, että Suomi ei ole miinojen ongelmamaa. Hänen mukaansa Suomi on kansainvälisillä areenoilla aktiivinen, jotta miinojen käyttöä ja vientiä rajoitettaisiin. Suomi haluaa satsata myös miinanraivaukseen. Järvenpää puolestaan sanoi, ettei Suomessa ole miinakenttiä rauhan aikana.

Suomi sopi keväällä yli 50 muun YK-maan kanssa jalkaväkimiinojen käytön rajoittamisesta. Tuossa kokouksessa Suomi ei vaatinut henkilömiinojen täyskieltoa. Torstilan mielestä Suomi on mallimaa myös sikäli, että se ei valmista eikä vie toisiin maihin jalkaväkimiinoja. Valmistus loppui vuonna 1981. Jalkaväkimiinoja ei ole koskaan myöskään ostettu muista maista. Panssari- ja ajoneuvomiinoja valmistetaan sen sijaan edelleen.

Ruotsin asema erilainen

Torstila perusteli Suomen ja Ruotsin erilaisia kantoja maiden erilaisella sotilaspoliittisella asemalla. Hän ei suostunut sanomaan, että erottava tekijä on itäraja. Torstila muistutti myös, että Ruotsissakin on toistaiseksi vain ministerin ehdotus.

Järvenpään mukaan näkemyseroja voidaan selittää myös voimavaroilla. Ruotsissa puolustusmäärärahat ovat olleet 3-4 kertaa suurempia kuin Suomessa, ja siellä on voitu hankkia vaihtoehtoisia aseita kuten pitkän kantaman tykistöaseita. Sotatilanteessa Suomi kylväisi jalkaväkimiinoja, jotta vihollinen ei pääsisi raivaamaan pois panssarimiinoja.
(STT)