Suomi pääsee EU:n tutkimusrahoituksessa voitolle

Suomi on säilyttänyt asemansa EU:n tutkimusrahoituksen nettohyötyjänä. Suomen maksuosuus EU:n tutkimusohjelmista on 1,45 prosenttia, mutta Suomeen on saatu 1999-2002 jaetuista tutkimusvaroista optimisesti arvioituna jopa 2,5 prosenttia eli 300 miljoonaa euroa, kertoo EU-tutkimus- ja kehityssihteeristön päällikkö Marja-Leena Tolonen Tekesistä.

Arvio on alustava, sillä vuonna 1999 alkanut tutkimuksen viides puiteohjelma on vasta päättymässä. Kuudennen puiteohjelman ensimmäisten tutkimusohjelmien rahoitus tulee hakuun joulukuussa. Suomalaiset yliopistot, tutkimuslaitokset ja yritykset ovat viidennessä puiteohjelmassa osallistuneet yli 1300 tutkimushankkeeseen. Tolonen huomauttaa, ettei määrä kuitenkaan ole kovin suuri, jos sitä verrataan Suomessa tehtävän tutkimuksen kokonaismäärään.

Tutkijoita on Suomessa asukasmäärään verrattuna enemmän kuin missään muussa EU-maassa, mutta heille riittää myös kotimaista tutkimusrahaa paremmin kuin monissa maissa. Tolosen mukaan ainakin Marie Curie -tutkijavaihto-ohjelmaa kannattaisi hyödyntää nykyistä paremmin. Professorit saattavat tosin olla haluttomia lähettämään lahjakkaita jatko-opiskelijoitaan muille maille, mutta sen sijaan voisi ainakin tarjota paikkaa Suomeen saapuvalle vaihdokille. -Heitä on liian vähän. Marie Curie -ohjelmasta voidaan saada tutkimusryhmään ilmaiseksi uusi tutkija, joka samalla kansainvälistää koko ryhmän toimintaa, Tolonen sanoo. Hän suosittelee suomalaisille tutkijoille myös osallistumista tutkimushankkeita valitseviin asiantuntijaraateihin. Oman tieteenalan eurotasosta saa arviointityössä hyvän kuvan.

Isompia hankkeita

Jatkossa ainakin osa EU:n rahoista jaetaan aiempaa suuremmille tutkimushankkeille. Tyypilliset hankkeet ovat tähän asti olleet suuruudeltaan joitakin miljoonia euroja. Tästä eteenpäin rahaa on käytössä ehkä kymmeniä miljoonia euroja, mutta ei sentään satoja miljoonia, kuten uusien tutkimusohjelmien valmisteluvaiheessa vielä kaavailtiin.

Samalla byrokratia kevenee. Tutkimushankkeiden koordinaattorit saavat lisää vastuuta, eikä joka paperia enää tarvitse hyväksyttää EU:n komissiossa. Tolonen on tästä hieman huolissaan, sillä koordinaattorille jää suuri valta rahanjaossa.

Tutkimuskumppanien valinta on siis jatkossa entistä tärkeämpää, jotta työt ja rahat jakautuvat hankkeissa tasapuolisesti. Lisätietoa EU:n tutkimusohjelmista löytyy Tekesin verkkosivulta.

(MTV3-STT)