Suomi oudossa seurassa maamiina-asioissa

Suomi ajaa Halosen mukaan jalkaväkimiinojen täyskieltoa, mutta ei pysty allekirjoittamaan Ottawa-sopimusta vaadittavassa ajassa.

Hänen mielestään Ottawa-prosessi ja Genevessä käytävä aseistariisuntaprosessi voitaisiin yhdistää. Kattava sopimus saadaan vain sitomalla nyt saavutettu voitto seuraavaan askeleeseen.

Halonen haluaisi, että Genevessä saataisiin ensin aikaan miinojen vientikielto. Se vaikuttaisi kaikkein nopeimmin käytännön tilanteeseen.

Halonen sanoi tänään Strasbourgissa Euroopan neuvoston huippukokouksen yhteydessä olevansa hyvin iloinen siitä, että miinoja vastustava kansalaisjärjestö on saanut tunnustuksena rauhanpalkinnon.

Se on hänen mukaansa erittäin suuri tunnustus rauhanliikkeelle ja osoittaa, että kansalaisjärjestöjen toiminta voi olla todella merkityksellinen myös perinteisesti ns. kovana pidetyllä turvallisuuden alueella.

Maamiinat nousivat EN:n huippukokouksessa puheenaiheeksi sen jälkeen, kun tieto kuluvan vuoden Nobelin rauhanpalkinnon jaosta saatiin. Ranskan presidentti Jacques Chirac kehotti kokouksen avauspuheessaan kaikki Euroopan neuvoston jäsenmaita liittymään Ottawa-prosessiin eli vapaaehtoiseen miinakieltoon.

Halonen muistutti ulkoministeriön asettamasta poliittisen osaston osastopäällikön Pertti Torstilan vetämästä "pikamiinatyöryhmästä", joka pyrkii saamaan kuluvan syksyn aikana valmiiksi selvityksensä.

Suomi oudossa seurassa

Ulkoministeri myönsi, että Suomi on joutunut kansainvälisesti hieman epätavalliseen seuraan, kun se on Ottawan sopimuksen ulkopuolella yhdessä mm. Venäjän, Kiinan, Intian ja Pakistanin kanssa.

-Se ei ole ollut pelkästään ministeriölle vaan luultavasti myös diplomaateille uudenlainen tilanne. Suomea on aseistariisuntaneuvotteluissa normaalisti pidetty hyvin vahvasti sopimusten puolesta toimivana maana, Halonen sanoi.

Suomi on perustellut kieltäytymistään vapaaehtoisesta henkilömiinojen valmistuksen, käytön ja myynnin kieltävästä sopimuksesta sillä, että miinat ovat keskeinen osa Suomen puolustustrategiaa pitkien maarajojen vuoksi. Toinen perustelu on liittynyt korvaavien asejärjestelmien suuriin kustannuksiin.
(STT)