Suomi on jäänyt EU:n tahdista rokotekampanjassaan – näin ero näkyy etenkin täyden rokotussarjan saaneiden määrässä

Suomi on jäänyt jälkeen EU:n rokotustahdista– näin ero näkyy tartuntatilastoissa 2:29
Katso videoraportti: Näin Suomen rokotustahti eroaa muista Euroopan maista.

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Mirja Kivimäki

    mirja.kivimaki(at)mtv.fi

    @MirjaKivimaki

    Jo pitkään on arvioitu että Suomi on jäämässä rokotetilastoissa jälkeen keskeisestä vertailuryhmästään. Näin asia kiistämättä onkin kun katsotaan täysiä rokotussarjoja tai annettujen rokotteiden määriä väestöön suhtautettuna. On kuitenkin useampia tapoja arvioida koronarokotushankkeen onnistumista.

    Suomen koronarokotekattavuus on jäänyt EU:n keskitasosta. Kaksi rokotetta on Suomessa saanut vasta reilu kolmannes väestöstä eli noin 36,7 prosenttia, kun EU:n keskiarvo on noin 50 prosenttia.

    Selvästi meitä edelllä ovat muun muassa Ruotsi (42,24 %), Viro (37,7 %) ja etenkin Tanska jossa kaksi rokotetta on saanut jo 56,92 prosenttia väestöstä. 

    Rokotusprosentit eivät tietenkään ole itse itsessään mikään kansakuntien välinen kilpajuoksu, mutta jokainen hukattu päivä nostaa tartuntojen määrää, taloudellisia vahinkoja sekä vakavien tautitapausten riskiä. 

    Pidempi annosväli piikkien välillä parantaa tehoa

    Rokotelukuja voi kuitenkin vertailla monella eri mittarilla. Yksi on ensimmäisen rokotteen kattavuus väestössä.

    Suomessa on pyritty tarjoamaan ykkösannos mahdollisimman nopeasti mahdollisimman monelle. Kaikki Suomessa saatavat koronarokotteet vaativat kaksi pistosta, joiden välillä on tietty aikaväli, joka on tällä hetkellä 8-12 viikkoa.  

    Aikavälin perusteena on paitsi rokotteiden riittävyys kaikille halukkaille, myös rokotteiden teho itsessään. 

    Rokotuksen antama suoja rokotetulle on tyypillisesti parempi silloin, kun annosväliä pidennetään. 

    Suomessa mRNA-rokotteiden annosväli on 12 viikkoa ja AstraZenecan adenovirusvektorirokotteen annosväli 8-12 viikkoa.  

    Ensimmäisen rokotteen suhteen tilastosija on parempi 

    Kun vertaillaan kansainvälisesti ensimmäisen annoksen saaneita, Suomen sijoitus on parempi. Suomessa jo 66,8 prosenttia väestöstä on saanut ensimmäisen annoksen, ja siinä olemme EU:n keskiarvon edellä. EU:n vastaava luku on 59,9 prosenttia.  Ruotsissa 63,7 ja Virossa 48,9.

    Tanska kuitenkin karkaa tässäkin vertailussa omaan luokkaansa: Siellä ensimmäisen piikin on saanut jo 73,3 prosenttia väestöstä. 

    Lue lisää aiheesta:
    Koronarokotus Koronarajoitukset Koronapassi EU Ulkomaat

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •