Suomi odottaa pääsyä Kirgisian väkivaltaisuuksien selvittäjäksi

MTV3:n uutisten saamien tietojen mukaan asia on esillä YK:n yleiskokouksen korkean tason oheistapaamisissa New Yorkissa. Uzbekistanin väliaikaishallituksen pääministeri Roza Obunbajeva tapaa huomenna Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman ja ulkoministeri Hillary Clintonin. Tasavallan presidentti Tarja Halonenkin on kaupungissa.

Suomelle on kaavailtu Kirgisia-selvityksessä johtoasemaa, ja tutkijaryhmän johtajaksi on ajateltu kansanedustaja Kimmo Kiljusta (sd). Selvitystä ovat vaatineet sekä YK että EU. Kiljunen ei kiistä, etteikö ajatuksena olisi saada Suomesta rauhanvälittämisen suurvalta.

- Kyllä tämä kuuluu juuri siihen pakettiin, jossa suomalaiset pyrkivät maailmalla toimimaan ja auttamaan. Toimimaan lääkäreinä, ei välttämättä tuomareina, Kiljunen toteaa.

Jos kansainvälinen painostus onnistuu, tutkijaryhmä saa aloitusluvan jopa vuorokauden kuluessa. Kiljunen pelkää, että jos lupaa ei tule lähipäivinä, sitä ei tule ollenkaan.

Kirgisian väkivaltainen kevät yhä mysteeri

Maailmalle on yhä arvoitus mitä Kirgisiassa viime keväänä oikein tapahtui. Selvää on vain, että kirgiisien ja uzbekkien jännitteet johtivat väkivaltaan ja uzbekkien pakolaisvirtaan. Nyt laaja kansainvälinen yhteisö haluaisi tietää totuuden, mutta sen selvittäminen on viivästynyt.

- Muun muassa ETYJ:in poliisioperaatio, josta jo tehtiin päätökset ja johon suomalaisia poliiseja oli osallistumassa, pysäytettiin maan sisällä koska pelättiin, että siellä syntyy väkivaltaisuuksia. Lisäksi pelättiin, että se provosoi sisäisiä ristiriitoja ja sama ongelma saattaa koskea myös tätä kansainvälistä tutkimuskomissiota, Kiljunen arvioi.

Yksi merkittävä ongelma on se, että Kirgisiaan ei haluta YK:n eikä minkään muunkaan näkyvän organisaation tai hallituksen tutkijoita. Ajatuksena on, että toimintamahdollisuus olisi ainoastaan riippumattomalla, epävirallisella ryhmällä, joka ei tulisi paikalle näkyvissä autosaattueissa liput hulmuten vaan toimisi enemmänkin huomaamattomasti. Silloinkin tutkijoilla olisi riskinsä.

- Hirvittävä inhimillinen tragedia, ja siellä on paljon katkeruutta, paljon katkeruutta ja paljon myöskin peitettävää. Ja silloin kun kansainväliset tutkijat tulevat paikalle ja pyrkivät objektiivisen totuuden löytämään asiasta, selvittämään syyt ja tapahtumat niin siellä on, se on hyvin riskialtista puuhaa ja me joudumme kyllä tähän turvallisuuteen panostamaan tavallista enemmän."

Virallisesti Kirgisian vallankaappauksen jälkeisissä yhteenotoissa kirgiisien ja uzbekkien välillä kuoli viime keväänä 400 ihmistä. Epävirallinen arvio liikkuu jopa tuhansissa.

(MTV3)

Katso Risto Puolimatkan juttu: